It´s Maj life - satunnaisia saavutuksia

Maija

2012-01-18T13:52:00.000+02:00

Tästä vuodesta näyttää tulevan hyvä vauvavuosi - ei meille henkilökohtaisesti, mutta lähipiiriin odotellaan pienokaisia yhteen sun toiseen perheeseen. Ajattelin kerrankin olla hyvissä ajoin vauvamuistamisten kanssa ja tehdä jotain valmiiksi. Minusta olisi reilua, jos kaikki odottajat selvittäisivät tulokkaan sukupuolen etukäteen, mutta koska kaikki eivät ole näin reiluja (tai eivät ainakaan paljasta), niin joutuvat tyytymään unisex-väreihin mallia vaaleankeltainen ja mintunvihreä... Nehän sopii kaikille? (vai ei kenellekään...). Tosin meinasin, että jemmaan voisi tehdä kyllä jotain selkeästi värikoodattuja juttujakin - sitten pitää vaan toivoa, että jossain vaiheessa löytyy käyttäjä. Ensimmäinen lahjalaatikkoon jemmattu paitanen on Tomppo kirjasta "Kaikki lähti lapasesta". Tässä lankana hyvinkin pitkään ja hartaasti laatikossa marinoitu italialainen vauvalanka, jota neuloin kaksinkertaisena. Koko on 3-6 kk ja ihan täysin ohjeen mukaan. Tämä on neulottu ylhäältä alaspäin, ei ommeltavia saumoja. Mahtavaa. Hihoissa ja selässä on palmikot, jotka olivatkin varsin jännät - tuollaiset ketjut.

Tämä kuva ei suostunut kääntymään oikein päin, mutta kuvassa siis takakappaleen palmikko ja toinen hiha. Eilen toi posti minulle oman kappaleen kirjaa "Kaikki lähti lapasesta" ja sitä ei kyllä voi muuta kuin kehua. Ehdottomasti yksi parhaista neulekirjoista ikinä. Ohjeissa on reilusti kokoja - esim. tuossa Tomppo-mallissa suurin koko on 10-vuotiaalle. Eivät nuo mitään ihan aloittelijan malleja ole, mutta sopivan haasteellisia vähän enemmän neuloneille.

Itselle valmistui Mari Muinosen suunnittelma Maija-neule. Ohje Taito-lehdessä 6/2011. Tämän neuleen kanssa oli ISOJA ongelmia. Neuloin alun viisi kertaa eikä se siltikään tainnut mennä ihan ohjeen mukaan, mutta totesin, että ei sitä kukaan huomaa... Marin kanssa kävin kirjeenvaihtoa ohjeen ongelmista ravelryn kautta, kiitokset nopeista vastauksista hänelle! Mari korjaili havaitsemiani puutteita ravelryyn, joten jospa joku välttyisi samoilta pähkäilyiltä. Lankana minulla Schachenmayr Ecologico camel, jonka tiheys ja metrimäärä vastasivat täysin ohjeen mukaista lankaa - silti tämä loppui tietenkin kesken, joten viivästyi paidan valmistuminen, kun piti tilata Tapion kaupasta lisää lankaa. Lankaa kului n. 570 g ja tämä on neulottu kokonaan 5.5 pyöröillä. Koko 96 cm. Kauluksen napit on Tallinnan Venekadun puunappikaupasta joskus jemmattu.

Paras yritys kuvata itse itseään villapaidassa...

Sitten kotiutui koululainen ottamaan valokuvan.

Mutta paidasta tuli kyllä hyvä, vaikka itse sanonkin. Lanka on ihanan pehmoista ja koosta tuli juuri sopiva. Kaikesta huolimatta tämä valmistui melko nopsasti, alta kuukaudessa - ja siinä ehti valmistua vähän jotain muutakin sivussa.

Essumekkonen

2012-01-14T22:23:00.000+02:00

Tällä viikolla ilmestyi uusin Ottobre-lehti ja siinähän oli kyllä vaikka mitä ihania kaavoja. Pienelle neidille ompelin essumekon. Omppukangas on joku tosi vanha pala, ei mitään muistikuvaa että mistä se on tullut (tosi vanha tarkoittaa tässä kohtaa yli 10 vuotta vähintään).

Olalla on omppunapit (Karnaluksista joskus taannoin ostettu).

Sisäpuoli on ruskeaa kukkakangasta. Ohjeen mukaan tämä on kääntöessu, mutta eihän se nyt oikeastaan ole, koska napit on vaan toisella puolella, mutta voi kait sen hätätilassa kääntää toisinkin päin. Käsityölehdessä oli muistaakseni kolme vuotta sitten sellainen aidosti käännettävä essumekko, jossa oli takana kuminauhakiinnitys, mutta siinä ei tainnut ihan näin pieniä kokoja olla. Tämä on siis ommeltu 80 cm kaavalla. Tykkään kyllä melkoisesti.

Täytynee pohtia vaihtamista toiseen blogiin, kun taas tuli palautetta, ettei näitä pysty lukemaan... Täytyy vähän tutkailla ja pohtia ja kehitellä. Tällä chromella tämä itsellä toimii kyllä varsin hyvin.

Se on vappu nyt

2012-01-08T20:42:00.000+02:00

Vuoden ensimmäinen työ on valmistunut - oli jotenkin vajaa olo, kun en ole tänä vuonna tai viime syksynä neulonut itselleni yhtään pipoa. Kyllähän sitä itsekin tarvitsee vähintään yhden uuden pipon vuodessa! Tämä ohje (Vappupipo) löytyy kirjasta "Kaikki lähti lapasesta". Ohjeesta on poikettu sen verran, että palmikkoresoria neuloin yhden mallikerran (eli 4 krs) enemmän kuin ohjeessa ja hyvä niin, nyt tuli tarpeeksi korka pipo heti kerralla. Lankana Cascade yarnsin Cassade 220 Heathers. Lankaa kului n. 40 g. Maija-neulekin valmistui hyvää vauhtia siihen asti, kunnes lanka loppui kesken. Nyt odottelen pakettia Tapion kaupasta...

Posti toi tällä viikolla helmeilytarpeita. (helmeilytarpeet on kyllä paljon helpompi piilottaa kotona kuin lankahankinnat, säilyy perhesopu paljon paremmin)

Kauniit lapseni

2012-01-05T14:05:00.000+02:00

Ennen joulua käytiin ottamassa 1-vuotiskuvia pienimmästä prinsessasta. Tässä muutama kuva siltä reissulta. Kuvaajana orimattilalainen Tanja Näätänen, joka kuvasi myös poikasen 1-vee kuvat taannoin. Suosittelen! Tanja ottaa kuvia kotistudiossaan Orimattilan keskustan liepeillä (tai oletan, että se oli jossain koko lailla keskustassa, Orimattilatuntemukseni on varsin olematon...). Kolmen lapsen kanssa kuvien ottaminen oli selkeästi haasteellisempaa kuin kahden. Koululainen nukahti autoon matkalla ja oli väsynyt ja kiukkuinen, poikanen vierasti uutta paikkaa ja huusi "ulos, ulos, ulos". Siinä vaiheessa, kun poikanen suostui tulemaan kuviin siskojen kanssa, oli pienellä neidillä jo niin kova vauhti päällä, ettei meinannut yhtään pysyä kuvassa vanhempien kanssa. Neitonen ei nimittäin isommin ujostellut, mutta alkuun ihmtteli vissiin uutta tilannetta ja paikkaa sen verran, että pysyi varsin maltillisesti aloillaan.

Vuosi 2011 oli pöllöjen ja ompelusten vuosi

2012-01-01T13:20:00.000+02:00

Vuosi on taas vaihdettu. Äkkiseltään katsoin, että vuosi sitten minulla oli tavoitteena neuloa itselleni ristiäisiin villatakki - ja se valmistuikin, sekä villahousut ja sylvi-neuletakki, joista kumpikaan ei toteutunut. Noloa. Voisin siis laittaa kuta kuinkin samat tavoitteet tälle vuodelle. Lankaa sain kulutettua n. 10 kg. Itse tahdon uskoa, että sitä kotiutui meille vähän vähemmän, mutta ihan varmaksi en kyllä mene sanomaan (jos mieheltä kysytään, niin sen mielestä meille on tullut liikaa lankaa yms. "nyssyjä", miten tuo näitä minun käsityötarvikkeita nimittää).
Viime vuonna ompelin enemmän kuin ennen, lasten juttuja lähinnä ja vaihtelevalla menestyksellä. Ostin uuden saumurin, kun kyllästyin taistelemaan entisen kanssa - siinä taisi olla vuoden suurin käsityöhankinta. Kirjoja ei tainnut hankittua kun pari ihan pientä opusta - ennätin kyllä tilaamaan "Kaikki lähti lapasesta" kirjan viime vuoden puolella, mutta se kotiutunee ensi viikolla.
Pöllöpaitoja neuloin omaan perheeseen neljä kappaletta ja pari vielä lahjoiksi, että kovin oli pöllöjen vuosi tuo vuosi 2011.
Kävinköhän yhdessäkään neuletapaamisessa viime vuonna? Saattaa olla, että en käynyt...
Joulun ja uuden vuoden ajan olen neulonut Mari Muinosen suunnittelemaa Maija-paitaa, missä oli alkuun melkoisia vaikeuksia, mutta nythän tuo sujuu kyllä. Nyt vana jännittää, että riittääkö tilaamani lanka. Että jos jollakulla sattuu olemaan jemmassa tarpeettoma Schachenmayrin Ecologico Camel lankaa, väriä 199, hihkaiskaa niin ostan pois kuleksimasta.

Hätä keinot keksii

2011-12-31T13:56:00.000+02:00

Koululaiselle oli tälle viikolle kutsu koulukaverin synttäreille. Koululainen itse kotiutui mummolakierrokselta vasta saman päivän aamuna, joten lahjan hankinta jäi koko lailla äidin vastuulle. Ajattelin neuloa vihainen lintu-henkiset lapaset, mutta niistäpä tuli sitten liian pienet. Otin kyllä mallia joistain koululaisen lapasista, mutta olivat vissiin parin vuoden takaa eivätkä enää aktiivikäytössä, vaikka laatikossa vielä olivatkin. Koululainen totesi, että eihän tässä mitään hätää, että "teet äiti vaan toiset isommat". Jep, juhlien alkuun 3 tuntia ja siinä ajassa pitäisi vielä syödä ja kävellä koko köörin kanssa 2,5 km juhliin.

Kaivoin esiin helmeilytarpeet ja askartelin pika pikaa kaulakorun ja rannerenkaan ja ne pistettiin sitten pakettiin. Totesin, että pitäisi askarrella jotain pieniä juttuja valmiiksi lahjajemmaan, että sitten voisi tarpeen tullen vaan kaivaa esiin ja pistää pakettiin.

Nämä valmistuivat jo ennen joulua, mutta nyt vasta muistin kuvata. Eli tein koululaisellekin tennarisukat. Keltainen lanka on Lennunpajan Raahe-lankaa ja oli kyllä tosi mukavan tuntuisa neuloa. Suosittelen. Ja väri on ihana.

Tässä kohtaa toivottelen kaikille hyviä vuoden viimeisiä hetkiä! Palailen paremmalla ajalla menneen vuoden katsauksen merkeissä.

Joulun viettoa

2011-12-26T22:28:00.000+02:00

Jouluaattona syötiin aika perinteiseen malliin jouluruokia. Uutena kokeiltiin mustikka pannacottaa jälkkärinä. Eipä ole koskaan aiemmin tullut pannacottaa kokeiltua ja olikin tosi helppo tehdä. Hyvänmakuinenkin vielä. Poikanen kyllä totesi ensin tuttuun tyyliinsä, että "yäk", mutta kun suostui maistamaan, niin muuttikin mieltään ja tuumasi, että "tykkään vaakosesta hiimusesti".

Mies esitti toiveen, että voisiko saada ison patalapun, missä ei ole pitsiä tms käyttöä hankaloittavaa koristusta, joten käytin lopun puro patalappuun. Pylväillä virkkasin ja koneessa huovutin. Kirjoin siihen pannukakun ohjeen ja totesin taas, että tuo kirjominen ei kyllä ole minun laji - tai pitäisi ehkä opetalla joitain oikeita kirjontapistoja.

Koululaiselle valmistui lahjaksi vielä vihainen lintu golfmailansuojus. Tein vähän pienemmän kuin ohjeessa, koska neidin mailatkin on vielä lastenkokoa. Seiska veikkaa on lanka, 3.5 sukkapuikoilla.

Joululahjapaljastuksia

2011-12-25T13:37:00.001+02:00

Tässäpä vielä joitakin joululahjoiksi lähteneitä tekeleitä, joita ei ole aiemmin esitelty. Miehelle Purosta omakuvalapaset.

Lasten kummeille ja vähän muillekin lähti jalkakylpyjuttu (kesällä kerätty ja kuivattu nuo kukat ja lehdet, mitä näihin on pilkottu).

Samoin näitä keittiöpyyhkeitä lähti kummitusten muistamisiin.

Kummityttö 2,5-vee sai tunikan. Tämä on kesällä Viron reisuslta ostetusta turkkilaisesta puuvillalangasta. Ohje oli jossain vanhassa suuri käsityö-lehdessä (tässä kohtaa kypsyin neulomaan pöllöpaitoja, joten ihan kaikki kummilapset eivät niitä saaneetkaan).

Sen lisäksi kummilapsille lähti omakuvalapasia. Myös koululainen ja poikanen saivat omansa joulusukasta tässä ennen joulua jo, kuten myös naapurin tyttö 2-vee lahjaksi. Kokeilin ensimmäistä kertaa kuvan siirtoa kankaalle eikä tämä nyt ihan nappiin mennyt. Asettelin kuvat ihan vieri viereen, mikä ei ollut ihan loppuun ajateltu juttu. Silittäessä reunimmaiset kuvat eivät suostuneet kaikki siirtymään lakanakankaaseen, joten osassa lapasista on kuva vaan toisessa lapasessa, vaikka tarkoitus oli saada molempiin. Lisäksi kuva ei oikein kestänyt ompelua - olisi pitänyt jättää kuvien väliin arkille "saumanvarat", ettei olisi tarvinnut ommella varsinaisen kuvan päälle ollenkaan. No, kestävät sen minkä kestävät. Kummilasten äideille tiedoksi, että kääntäkää lapaset pestessä nurin päin. Ja siinä vaiheessa kun kuvat alkavat näyttää kehnoilta, mutta jos lapaset ovat vielä kelvolliset, niin kuvat voi raksia irti.

24. joulukuuta

2011-12-24T09:47:00.000+02:00

Oikein ihanaa joulua kaikille blogin lukijoille. Viimeisen luukun opetuksena, että hymyillä voi, vaikka kaikki ei menisikään niin kuin Strömsössä... Pesin eilen koneessa 30 asteessa tuon oman puro-neuletakkini ja sepäs huopuikin aika kivasti. Jotenkin kuvittelin, että olisi kestänyt 30 asteen pesun, mutta ei näköjään kestänyt. Siitä tuli aika sopiva pienelle neidille. Jos nuo hihat vaan katkaisee. Ja juurikin harmittelin, että oman kaapin neulevaatteille varatut hyllyt ovat niin täynnä, ettei mitään uutta edes mahdu, joten sekin ongelma ratkesi. Lisäksi ennen joulua luin monia askarteluohjeita, joissa oli tarkoitus käyttää huopuneita villavaatteita, mutta eihän minulla ollut sellaisia. Nyt voin aloittaa samantien askartelut ensi vuotta varten.

Otin itselle käyttöön googlen chrome selaimen ja sillä tämä käykin paljon näppärämmin kun IE:llä.

23. joulukuuta

2011-12-23T21:29:00.000+02:00

Lahjojen paketointi jäi vähän viime tippaan - tai onhan tässä vielä huomiseen aikaa ihan reilusti. :) Askartelin lahjoille kestonimikylttejä. Lahjat pistin nimittäin ommeltuihin kangaspusseihin. Aiempina vuosina olen pakannut aikuisten lahjat kangaspusseihin ja kerännyt ne joulun jälkeen pois, mutta lapsille olen laittanut paperia - jotenkin ajatellut, että pukki-illuusio säilyy paremmin, jos lahjat on paperissa. Mutta jotenkin se lahjojen paketointi edellisenä iltana ja sitten seuraavana iltana saman paparin roskiin kantaminen on niin turhaa - varsinkin, kun asuu omakotitalossa, missä roskien kanssa on elettävä seuraavat kaksi viikkoa ja saatava normaali jätekin sinne sopimaan. Meinasin siis reippaasti kertoa tarinaa siitä, miten joulupukkikin on vihdoin kokenut ympäristöherätyksen ja pakkaa lahjat jatkossa samoihin pusseihin joka vuosi.

22. joulukuuta

2011-12-22T13:30:00.001+02:00

Nyt on pikkuapulaisillakin omat joulupuuha-asunsa. Pikku neidillä on tuollainen tunikamallinen - kaava ihan omasta päästä piirrelty. Takana on niskassa "halkio", että menee pään yli. Kädentiet ja pääntie on huoliteltu vinonauhalla.

Ja poikasella perinteisempi essu. Tuli kyllä vähän pitkä, kun en (tietenkään) mittaillut etukäteen vaan leikkasin just sen mittasen, minkä jäljellä olevasta kankaasta sai. Nämä ovat siis sitä samaa Ikeasta ostettua puuvillakangasta, mistä oma ja koululaisen essukin. Kangasta oli yhteensä n. 3.5 metriä ja nyt se on aika lailla käytetty.

Ja sitten ihan muuta:

Eräs ystävä soitteli ja kertoi, että minun blogin vanhempien kirjoitusten selaaminen on hankalaa, että selain menee jumiin kokonaan, kun jotain klikkailee. Kertokaahan muut, onko ollut vastaavia ongelmia? Myös minulla blogi menee jumiin, mutta jotenkin olen ajatellut, että se on enempi minun koneesta kiinni. Ja osaisiko joku sanoa, että mistä tuollainen voi johtua? Onko blogilla joku maksimimitta, minkä jälkeen se sanoo irti sopimuksensa? Minähän olen kirjoittanut tähän samaan blogiin koko ajan, reilu neljä vuotta.

21. joulukuuta

2011-12-21T13:25:00.000+02:00

Leivoin (taas) eilen. Tällä kertaa pekaanikuu-nimisiä pikkuleipiä, joihin ohje oli uusimassa Kotivinkissä. Oikein hyvänmakuisia, vaikka pekaanipähkinä maistuikin kyllä taikinassa paljon enemmän kuin valmiissa pipareissa. Limppujakin tuli pari kappaletta vielä leivottua, kun maistuu meillä myös lapsille sen verran hyvin, että edelliset on jo syöty.

20. joulukuuta

2011-12-20T10:28:00.001+02:00

Joulupuu on rakennettu... Mies kantoi taloon joulukuusen. Latvaan kiinnitettiin lumitähti, jonka virkkasin Kotivinkin joululehden ohjeella - tai ihan en kyllä ohjetta taaskaan ymmärtänyt, että ei tuosta aivan samanlainen tullut, mutta melko lailla lumitähden näköinen silti. Tuossa on hopeanväristä bling-bling lankaa ja valkoista puuvillalankaa kaksinkerroin. Tähti on tärkätty sokerivedellä. Sisäinen kemisti heräsi, kun jostain luin tärkkäys ohjeita tyyliin "liuota sokeria veteen, kunnes liuos on kylläinen". :) (Kotivinkin ohjeessa työn kovettaminen tehtiin jollain erityisellä neuletyön kovettajalla, joka olisi maksanut 20 €/purkki, että en todellakaan harkinnut sen ostamista). Sokeriliemi toimi oikein hyvin.

19. joulukuuta

2011-12-19T21:46:00.000+02:00

Tänään tehtiin koululaisen kanssa laatikot - porkkana ja lanttu. Koululainen kuori oikein reippaasti kaksi kiloa porkkanoita. Paisteltiin laatikot leivinuunissa ja koska meillä ei ole uunissa mitään kiinteää lämpömittaria, niin taisi alkuun olla vähän turhan kova lämpötila uunissa, kun tummuivat niin kovin nuo laatikot, mitkä olivat perimmäisenä uunissa. Lantut näköjään (isossa vuuassa on toinen pää lanttua, toinen porkkanaa). Tuli sen takia tehtyä reilut annokset, koska tehdään äidin kanssa vaihtarit - porkkana- ja lanttulaatikot meiltä siihen suuntaan ja vaihtarina saadaan perunalaatikko ja sienisalaatti. Porkkanalaatikon ohjeen sain joitakin vuosia sitten Marjutilta ja se on kyllä mainio ohje (itse kun en sellaisesta perinteisestä porkkanalaatikosta oikein perusta).

Porkkanalaatikko

1 kg porkkanoita

1,5 dl kermaa

0,75 dl mannasuurimoita

1 dl porkkanoiden keitinlientä

1 tl suolaa

- keitä kuoritut porkkanat + soseuta

- lisää muut aineet

-paista 150 asteessa n. 1.5 tuntia

Myös uusi erä joululimppuja tuli tehtyä, nyt sillä oikealla ohjeella. Laitetaan sekin tänne, niin on tallessa ensi vuotta varten.

Joululimppu

5 dl piimää

50 g hiivaa

1 dl siirappia

0,5 rkl pomeranssinkuorta

0,5 rkl fenkolia

0,5 rkl kuminaa

0,5 rkl suolaa

6 dl ruisjauhoja

8,5 dl hiivaleipäjauhoa

Sekoita lämpimään piimään hiiva, siirappi ja mausteet. Alusta jauhot taikinaan. Leivo kohonneesta taikinasta kaksi leipää. Kohota leivät hyvin. Paista 175 asteessa n. 1 tunti. Voitele kypsät leivät siirappivedellä.

Tässä koululainen essussaan.

Tennarisukkiakin syntyi taas yhdet, nämä ovat n. kokoa 32 ja lähtivät kirjeessä kummitytölle pohjoiseen. Näissäkin on liukuesteet pohjissa.

Anne hämmästeli päivitystahtia, että millä ajalla ja miten... Piti ihan käydä läpi nämä joulukuun postaukset, että oliko miten paljon sellaista, mikä on aloitettu ennen joulukuuta. Ainoastaan tuo koululaisen pöllöpaita on aloitettu aiemmin syksyllä ja nyt saatettu valmiiksi, muut on kyllä joulukuun tuotoksia. Hmmm... no, minähän olen "vaan" kotona, että mikäs tässä on puuhastellessa. Ei nyt ehkä ihan niinkään, mutta oikeasti tuntuu, että kun pieninkin on vuoden täyttänyt, niin taas elämä helpottaa jollain tasolla. Lapset saattavat hetken aikaa leikkiä keskenään eivätkä ihan joka hetki vaadi palvelua. Lisäksi pienin nukkuu kyllä joka päivä 3-4 tunnin päikkärit, että kyllähän sitä silloin ehtii. Ja kun itse harrastaa kirkkovaltuustoa ja marttoja, niin ehtii kokouksissa/tapaamisissa tehdä myös käsitöitä. :) Olen kyllä jo ehtinyt surra sitä, että kesän jälkeen olen palaamassa töihin, että eihän sitä sitten ehdi enää mitään tehdä ja puuhailla. Eihän siihen ole kun reilu 7 kuukautta kun tämä kotiäitiys loppuu. Huh.

18. joulukuuta

2011-12-18T20:36:00.000+02:00

Viikonloppuna olen käynyt joulumarkkinoilla ja -toreilla oikein urakalla. Eilen hyppäsin ihan itsekseni junaan ja hurautin Helsinkiin jouluhumua ihmettelemään. Mitään pakollisia ostoksia ei juurikaan ollut enää tekemättä, joten siihen humuiluun saattoi keskittyä ihan rauhassa. Poikasen kummitädin kanssa käytiin Vanhalla ylioppilastalolla joulumarkkinoilla - tungos oli aivan hirmuinen, että kovin tarkasti ei jääty kojuja katselemaan. Senaatintorin Tuomaan markkinoilla oli hyvin tilaa - saattoi johtua siitä, että vettä tuli melkoisesti. Ei kovin jouluinen tunnelma. Tuomaan markkinoilta ostin yhden huovutetun omenan joulukuuseen laitettavaksi (tänään se löytyi lasten kalenterijoulusukasta).
Tänään retkeiltiin Lahteen. Jätin muun perheen kyläilemään ja ajelin torille katselemaan Lahden joulukylää, mikä on tämän vuoden uutuus Lahdessa. Oli minun mielestä ihan kivasti toteutettu juttu, toivottavasti siitä tulee tapa eikä jää vaan yksittäiseksi kokeiluksi. Sää oli kurja tänäänkin, vettä, vettä, vettä... Niinpä en jaksanut edes kaupungintalon pihaa kävellä ihmettelemään. Sielläkin olisi jotain joulujuttua ilmeisesti ollut. Marakattimarssin kojulta ostin poikaselle kravatin - sekin tulee varmaan vielä ennen joulua joulusukasta- ja magneetin. Joltain toiselta kojulta kuuseen sydänkoristeen. Nyt pitäisi hankkia se kuusi jostain...

17. joulukuuta

2011-12-17T15:47:00.001+02:00

Itselleni ompelin joulupuuhien viralliseksi työasuksi essumekon. Ohje Kotilieden joulukirjassa - jossa oli kyllä varsin summittainen ohje ja pienoiskaava. Ilmeisesti kirjassa oli mekko kokonaan auki takaa, mutta ajattelin, ettei se välttämättä ole kovin kätevä ratkaisu, joten minun mekko on auki ainoastaan yläosasta ja siinä on kolme nappia. Kangas on Ikeasta. Samanlainen on tekeillä myös koululaiselle, että voidaan ihan tiiminä sitten tonttuilla kotona.

16. joulukuuta

2011-12-16T15:47:00.000+02:00

Tänään leivottiin pipareita jo kolmatta kertaa tälle joulunalusajalle. Jospa niitä nyt riittäisi jouluun astikin joku? Itse ei ainakaan enää isommin tee mieli pipareita syödä. Tällä kertaa kokeiltiin myös "ikkunapipareita". Eräs ystävä kertoi, että olivat lasten opettajille tehneet piparienkelit, missä siipiin oli tehty "lasimaalaukset" nallekarkeilla, joten siitä se ajatus sitten lähti...

Ehkä tuo musta karkki ei ollut ihan paras valinta. Tuli aika hurjan näköisiä. :) Noissa muun värisissä ei niin haittaa, vaikka vähän leviääkin piparin päälle paistettaessa. Minulla ei siis ollut nallakarkkeja vaan nämä olivat jotain pirkan Vinkkari (?)- nimisiä karkkeja.

Itsellekin piti tehdä tennarisukat. Vaaleanpunaisesta seiska veikasta. Vielä ajattelin laittaa näihin jarrut pohjiin, niin niillä on hyvä kotona tassutella.

15. joulukuuta

2011-12-15T10:32:00.001+02:00

Ikään kuin päätin, että en leivo mitenkään erityisen paljon jouluksi, mutta jotenkin tämä ei nyt ehkä ihan siltä vaikuta... Nyt tein sitten karjalanpiirakoita. Kahden litran annoksesta riisipuuroa eli n. 50 kpl. Pitäisi ostaa iso haudekattila, koska vaikka puuro palaa aina pohjaan, vaikka kuinka pienellä lämmöllä sitä keitän ja hämmennän. Meillä on pieni puurokattila, mutta siinä ei mahdu kun hätinä litran puuron keittämään ja sehän ei meillä riitä oikein mihinkään. Nyt keitin yhteensä 2,5 litraa, että tein piirakoiden lisäksi myös ahvenanmaan pannukakkua ja lopun söivät pienet iltapalaksi vielä. Sen verran reilu satsi tuli nyt piirakoita leivottua, että osan ennätin laittaa pakastimeenkin.

Muumitalo sortui tänään rakennusvirheen takia (ne kattopalat eivät kestäneet kenossa...). Onneksi en ole raksapuolen insinööri, koska silloin en tätä edes kehtaisi tunnustaa. Nyt totean, että tämä on suorastaan ympäristöteko, koska nyt voidaan syödä mökki, kun on ollut vasta niin vähän aikaa esillä - ei kai kukaan enää loppiaisena piparkakkutaloa viitsi syödä? Täytyy vaikka lauantaina karkkipäivän kunniaksi antaa lapsille lupa tuhota talo.

Pukinkonttiin valmistui vielä parit tossukat - isälle ja miehelle menevät lahjoiksi. Toisissa on kaksinkertaista seiska veikkaa, toisissa mustaa seiskaveikkaa ja jotain ohutta sukkalankaa kaksinkertaisena. Kutosen pyöröillä ja ohje löytyy täältä. Laitoin vielä jarrutäppiä pohjaan. Nyt alkaa pukinkontti olla aika hyvin täytetty, mitään "pakollista" ei ole enää kesken. Hyvä minä. On toki pari juttua, mitä ajattelin tehdä, jos aikaa riittää, mutta katsotaan nyt sitten.

14. joulukuuta

2011-12-14T10:13:00.001+02:00

Lucia-pullat jätettiin meillä leipomatta - minusta rusinat eivät vaan kerta kaikkiaan kuulu pullaan (tai oikeastaan yhtään mihinkään, korkeintaan glögii), mutta tähtipullia on jouluna oltava. Poikasen kanssa leivottiin tähtipullia. Tähti on murotaikinaa ja joka vuosi ne repeävät paistettaessa.

Poikanen leipoi myös pöllöjä. Luovuus kunniaan. :)

13. joulukuuta

2011-12-13T18:07:00.001+02:00

Leivon aina jouluksi joululimppuja. Samalla ohjeella, millä äitini on leiponut ainakin viimeiset 15 vuotta limppuja jouluksi kaikille naapureille, ystäville ja tuttaville joulukukan sijaan. Ja ihan joka joulu huomaan, että ohje on kadonnut ja joudun pyytämään ohjeen uudelleen. Niin kuin tänäänkin. En saanut ohjetta vielä, joten leivoin limppuja Kotilieden joulukirjan ohjeella, mutta ei näistä tullut yhtä hyviä. Sillä oikealla ohjeella olen minäkin leiponut parina vuonna joulumuistamiset kerhon/päiväkodin tädeille.

12. joulukuuta

2011-12-12T20:03:00.001+02:00

Askartelin massapalloista pari joulupalloa. Kuumaliiman ja lahjanarun kanssa värkkäilin. Näistä tuli nyt taas vähän tämmöisiä - ajatus hyvä, toteutus tökkii... Olisi ehkä pitänyt olla vähän nätimpää nauhaa. Pallojen ympärille on liimattu joululaulujen nuotteja. Vinkkinä kaikille, kenellä ei ole ylimääräisiä musiikin kirjoja leikeltaväksi: seurakunnan nettisivujen virsikirja-osiossa on melkein kaikki virret nuotteineen eli sieltä tulostelin noita jouluvirsiä.

11. joulukuuta

2011-12-11T21:10:00.000+02:00

Tänään joulusukasta löytyi tämmöinen... Kaikkea se tonttu keksii. Koululainen tunnisti (onneksi) heti, mitä tämä esittää... Äidin on tässä kohtaa todettava, että nyt äidistä on tullut kalkkis. Äidillä ei ole yhtään i-laitetta eikä äiti ole ko. peliä ikinä nähnytkään. Ravelryä surffasin angry bird hakusanalla ja kyllähän sieltä jotain lyötyikin. Erästä kuvaa mukaellen virkkasin sitten jostain vanhasta jämälangasta tämmöisen. Joulupakettiin voisin neuloa sellaisen angry bird-golfmailan suojuksen. Koululaisella kun on myös omat mailat.

Lisäsin edelliseen postaukseen biscottien ohjeen.

10. joulukuuta

2011-12-10T21:55:00.001+02:00

Olin lukioaikana vuoden verran vaihto-oppilaana Saksassa. Siellä leivottiin joulua varten ainoastaan ja vain keksejä ja pipareita, monenlaisia ja isot määrät. Ajattelin, että jospa minäkin kokeilisin laajentaa vähän repertuaaria tällä saralla. Kokeiluun pääsi pari reseptiä kirjasta "Suuri joulukirja 2011". Ylimässä kuvassa kahvin, suklaan ja mantelin makuiset biscottikeksit ja näistä tuli kyllä tosi hyvänmakuisia. Alemmassa kuvassa vanhanajan hunajakakut, joista en erityisesti pitänyt - se kait kertoo jotain, etteivät lapsetkaan näistä innostuneet. Hunajaa tuli taikinaan 250 g, joten olivat kyllä hyvin hunajaisia. Että vähän vaatii vielä säätämistä tämä saksalaistyyppisten jouluherkkujen kokoelma. Toisaalta pipareiden lisäksi siellä ei mitään ihmeitä syöty. Jouluaattona syötiin nakkeja ja perunasalaattia - keksien lisäksi.

Biscottien ohjetta kyseltiin, joten tässä se tulee:

Manteli 75 g
Pikakahvijauhetta 1 tl
suklaata 25 g
voita 60 g
sokeria 90 g
muna 1
vehnäjauhoa 125 g
kaakaojauhetta 2 tl
kanelia 0,5 tl
leivinjauhetta 0,5 tl

Halkaise mantelit kahtia.
Sekoita pikakahvijauhe ruokalusikalliseen kiehuvaa vettä. Sekoita joukkoon rouhittu suklaa ja anna sulaa. Vatkaa voi vaahdoksi. Lisää sokeri ja muna. Lisää vaahtoon suklaaseos, jauhot (+leivinjauhe+kaakaojauhe+kaneli). Lisää lopuksi mantelit. Jaa taikina kahteen osaan. Pyörittele niistä n. 20 cm pitkät pötköt. Paista 175 asteessa n. 20 minuuttia. Jäähdytä pötklt ja leikkaa niistä sitten vinosti 1-1,5 cm paksuisia viipaleita. Laita viipaleet vielä uuniin 120-130 asteeseen 1-1,5 tunniksi. (Lähde: Suuri joulukirja, Joulu joka päivä, Parhaat jouluideat 2011)

Tässä meidän team pipopäät. Talvikäyttöön fleecehatut kaksinkertaisesta fleecestä. Pienemmillä on nauhat, koululaisella ei. Tytöillä omput, poikasella traktori.

Tähtitiimi

2011-12-09T13:15:00.000+02:00

Syksyllä jny-designiltä tilatusta tähtivelourista syntyi isommille paidat (ottobren creative workshop kaavalla). Poikasen paita on suoraa mallia, koko 98 cm ja koululaisen paita tyköistuvammalla kaavalla koko 128 cm. Tyköistuvassa mallissa meinasi olla aika tiukat hihat, varsinkaan kun velour ei jousta samalla lailla kun vaikka trikoo. Mutta kivat näistä tuli.

Ja pienelle neidille toinen samanlainen haalari. Tähän haalariin tämmöinen vähän jämäkämpi kangas oli ihan nappivalinta. Vetoketjun ompelukin sujui vähän paremmin, vaikka ei siinä vieläkään kehumista ole. Metrin kankaasta sain siis kaksi paitaa ja haalarit - oli kyllä varsin tarkkaan aseteltu kaavat kankaalle ja poikasen paidan helma on leikattu ilman saumavaroja, koska muuten ei kangas olisi riittänyt.

Käymme silloin tällöin kahvittelemassa kunnan perhekahvilassa pienten kanssa ja kävijöiden kesken oli puhetta, josko muistettaisiin kahvilan pitäjää jollain tapaa joulun kunniaksi. Tarjouduin kutomaan sukat ja valitsin tämän tennarisukkamallin. Koko on n. 37, että en edes koittanut survoa noita omiin siroihin 41:n koipiin kuvausta varten. Ihan ovat seiska veikkaa nämä ja pitsimerkit oma sovellus (novitan sukkalehden merkeistä tuli valtavan suuret, koska virkkasin nämäkin seiska veikasta).

9. joulukuuta

2011-12-09T12:53:00.000+02:00

"Nyt joululaulut kaikuu yössä taas..." Kauppareissulta tarttui mukaan pari uutta joululevyä. Ei tee tiukkaakaan kuunnella joululauluja vähintään kuukautta putkeen ja hoilottaa tietenkin mukana parhaan kykyni ja taitoni mukaan. Tänä vuonna olen myös menossa kuuntelemaan Gospelkuoron joulukonserttia. Siitä alkaa minun jouluni. Suosittelen muillekin Lahden seudulla - lippuja on ilmeisesti jokunen kappale jäljellä, mutta ovelta niitä ei taida enää saada sen verran kova on kuulemma kysyntä ollut tänä vuonna. Ihana olisi olla kuorossa mukanakin, mutta valitettavasti ihan kaikkeen ei minunkaan aika riitä, joten täytyy tyytyä lallattelemaan kotioloissa.

8. joulukuuta

2011-12-08T08:11:00.001+02:00

Meillä leivottiin pipareita jo toistamiseen. Ensimmäinen erä tuli syötyä jo marraskuun puolella eikä tästäkään taida jouluun asti säästyä. Lapset kannattaa ottaa mukaan talkoisiin - niistä saa vähintään hyvän tekosyyn sille, miksi sotku on hirmuinen ja tuotokset vähintään jännittävän näköisiä. Hirmu innokkaitahan nuo apurit ovat. Ja koristelua varten ei kannata mitään kaupan sokerikuorruteputkiloita hankkia vaan kaikkein parasta jälkeä tulee pikeerillä kun sitä lappaa lusikalla pipareiden päälle. Ja paljon strösseliä. Pikeerissä on se hyvä puoli, että se kuivuu varsin nopeasti ja pipareita voi latoa päällekkäin melko pian.

Piparitaloksi kasailtiin tänä vuonna muumitaloa. Valmiilla iloleipurien muottisetillä tein osat - pakkauksessa oli merkittävä puute, sillä siinä ei kerrottu, kuinka monta kappaletta kutakin osaa tarvitaan taloa varten. Naapurin rouva oli kasannut omasta talostaan 8-kulmion, itse mietin, että joko 5- tai 6-kulmainen talo on hyvä. Kasausvaiheessa löysin sitten insinörin itsessäni ja aloin laskemaan, missä kulmassa seinien pitää olla, että talosta tulee joko 5- tai 6-kulmainen. Ihan piti googlettaa tämä asia ja voin kertoa, että säännöllisen monikulmien kulmien välinen kulma lasketaan kaavalla: alfa= (n-2)/n*180 astetta, missä n=kulmien lukumäärä. Joten 5-kulmaisen talon kulma on 108 astetta ja 6-kulmaisen talon kulma 120 astetta. Innokas insinööri ei sitten kuitenkaan hoksannut laskea, että millä korkeudella kattopalan "huipun" pitäisi olla, että sitten kävi niin, että kattopaloja ei meinannut saada sopimaan kaikkia kuutta (päätin siis tehdä 6-kulmaisen talon).

Hirmu isohan tuosta talosta tuli ja silti ovat ihan suhteettomat suuria nuo muumit tuossa pihalla.

Ja sittenhän kävi niin, että terassin kattopaloja oli liian vähän - tai sitten meni väärin päin tuo seinäpala, joten toinen puoli piti paikata sydänpiparilla, kun sellaisessa sattui olemaan samanväristä pikeeriä koristeena.

Talon takakulmalla päivystää pingviini.

Koululaisella valmistui jokin aika sitten pöllöpaita Novitan Jambo-langasta, jota oli syksyllä tarjouksessa. Oisko mennyt 500 g aika tarkkaan tähän. 24 nappia.

7. joulukuuta

2011-12-07T08:09:00.001+02:00

En tänäkään vuonna saanut kutsua Linnan juhliin, joten piti keksiä ihan omat juhlat. Naapureiden kanssa vietettiin sitten pikkujoulua. Hövelisti lupasin tehdä glögijuustokakun, sillä ajattelin että parissa vuodessa olisi taitoa karttunut ja kakku onnistuisi paremmin kuin pari vuotta sitten. Juu ei, ei tullut kaunista tälläkään kertaa... Jostain syystä osa tuosta glögihyytelöstä karkaa aina johonkin. Hmmm... No, osa pysyi tällä kertaa kakun päällä kuitenkin. Niin ja maku oli ihan kohdallaan kyllä (vaikka juustotäytteestä unohtui sokeri...).

6. joulukuuta

2011-12-06T21:02:00.000+02:00

Hyvää itsenäisyyspäivää! Meidän joulusukasta löytyi tänään tämmöinen viirikoriste. Kaikkea se tonttu keksiikin.. (koululainen kyllä jo epäili, että onkohan se kuitenkin äiti, kuka ne yllätykset sinne sukkaan laittaa...). Värkkäsin tämän eilen illalla uutisia katsellessa ja vähän kyllä ahdisti, kun samaan aikaan uutisoitiin nationalismin noususta Suomessa, että tässä sitten nationalismin hengessä askarrellaan meilläkin... Ehkä teen jollekin toisella päivälle yllätykseksi vaikka Ruotsin lipun sitten.

Pikku-neidille valmistui haalari. Ohje on jostain vanhemmasta Ottobrestä nimellä "mustikka-haalari". Tein kokoa 74 cm ja siitä tuli aika sopiva. Kangas on ostettu Korialta Royaltuotteelta. Vetoketjun ompelu otti taas koville eikä kangas oikein kestänyt ratkomista moneen kertaan eli se ei kyllä kestä lähempää tarkastelua.

5. joulukuuta

2011-12-05T08:50:00.005+02:00

Ostin ensimmäisen joulukukan reilu viikko sitten. Tuollaisen kerrotun tulilatvan.Joulukukka suosikkini on kyllä perinteinen joulutähti - joko valkoinen tai punainen. Viime vuonna sellaista ei ollut enkä nytkään ostanut, koska olen ollut siinä uskossa, että kukka on myrkyllinen enkä ole halunnut ottaa riskiä, että joku lapsista päättää kukkaa maistaa. Nyt uusin martta-lehti kyllä väitti, että ei joulutähti olekaan myrkyllinen?? Ehkä uskallan jouluksi jonkun ostaa - voisi kait päätellä, ettei se ainakaan järin myrkyllinen ole...?

4. joulukuuta

2011-12-04T19:45:00.000+02:00

Nyt on tämän perheen syntymäpäivät tältä vuodelta juhlittu - seuraavan kerran sitten kesäkuussa, että puoli vuotta voidaan huilata. Pieni neiti ja poikanen lähtivät miehen kanssa evakkoon koululaisen kaverisynttäreiden ajaksi. Pienen neidin evakkoasuun kuului kypärämyssy, novitan talvi-lehdessä oli ohje tähän. En kyllä oikein tykkää mallista tai ehkä se ei sitten sovi neidin päähän. Lanka Karnaluksista ostettu merinovilla.

Synttäreillä oli ohjelmassa pizzan tekoa. Paikalle saapui viidestä kutsutusta kolme, mutta oli sitä siinäkin menoa ja ääntä ihan tarpeeksi.

Tässä tuotokset menossa uuniin. Kuten näkyy, niin pari neitiä ilmoitti, etteivät syö juustoa ollenkaan - paitsi toinen, joka halusi laittaa sinihomejuustoa omaansa.

Muuten oli tarjolla mokkapaloja ja banoffee. Yksi neiti kyllä kommentoi, että "eikö muka ole yhtään karkkia?" Joo, ei ollut, tylsä äiti täällä hei...

3. joulukuuta

2011-12-03T22:40:00.000+02:00

Minulla(kin) oli ihan kuningasajatus kirjoittaa joka päivä joulukuussa jotain... Vaan näköjään homma tyssäs jo 2. päivänä, kun en sitten jaksanutkaan illalla kirjoittaa mitään... Meillä on talossa kaksi joulukuussa syntynyttä neitiä, joten tänä viikonloppuna juhlitaan synttäreitä oikein urakalla. Eilen olivat pienemmän neidin "kaverit" (=naapurit lapsineen) kylässä, tänään mummit ja kummit ja huomenna sitten koululaisen kaverisynttärit. Tässä vaiheessa joulukuuta ei vielä hirmu jouluisia tarjoiluita ole meillä ollut.

Pikkunöpön synttäreillä oli tarjolla tyrnijäädykettä, rocky road paloja, juustosarvia, mustikkamuffinsseja ja vaniljakuppikakkuja. Kahden viimeisen ohjeet oli kirjastosta lainatussa "Muffinssit ja kuppikakut" kirjasta - joka oli joku käännöskirja, mutta kirjailija oli sitten kääntänyt ohjeet niin, että kaikki mitat oli painoissa ja se on kyllä jotenkin ärsyttävää - itse en ainakaan äkkiseltään muista, paljonko vehnäjauho tai sokeri painaa... Siis paljonko desilitra painaa tmv. Ainakin tuon teoksen mukaan muffinssin ja kuppikakun ero on siinä, että muffinssitaikinaa varten ei tarvitse ottaa sähkövatkainta esiin eli riittää kun aineet sekoittaa keskenään kun taas kuppikakkutaikina vatkataan kuten kakkutaikinakin. Ja toki se kuorrutusasia.

Aamupäivän mummivuorolla oli tänään tarjolla täytekakkua, sienipiirakkaa ja feta-pinaattipiirakkaa (sekä eilisen jämiä).

Iltapäivän kaverivuorolle tarjoilua täydensin piparipalloilla ja parilla salaatilla. Piparipallojen ohje on Kotivinkin joululeivonnaiset lehdestä. Tämä ei nyt taaskaan mennyt niin kuin Strömsössä... Kuorrutukseen tarkoitettu valkosuklaa (merkkiä Rainbown leivontasuklaa) käyttäytyi oudosti. Se ei sulanut juoksevaksi vaan ainoastaan kokkareiseksi. Ja kun sitten hermostuin ja mikrotin ja mikrotin ja mikrotin, niin sitten se paloi... Että koitapa siinä sitten saada valkosuklaalla päällystettyjä palleroita. Mies luuli näitä lihapulliksi.

Kakku oli kerroskakku, koska sain pienen vuuan lahjaksi kesällä. Mitään muuta ajatusta kakusta ei sitten ollutkaan. Tein 6 munan sokerikakkutaikinan, mutta onnistuin jakamaan sen vuokiin vähän huonosti sillä isompi osa jäi niin matalaksi, että sen sai leikattua vain kahteen osaan. Yläkerros taas kohosi vuuasta ulos ja oli sellainen sienen näköinen kakku eli sitä piti sitten leikella aika ronskilla kädellä muotoon - ja siinä on kahdessa välissä täytettä. Vähän jännitti, että miten kakun käy, koska nyt piti päällystääkin kakku samalla kertaa kun täytti sen ja pelkäsin, että yön aikana täytettä valuu ylemmästä kakusta pitkin alempaa tai jotain. Mutta turha pelko, hyvin kesti yön kakku. Koristeet laitoin sitten vasta tänään. Täytteenä mustikka-vadelmarahkaa ja kuningatarhilloa. Kakun päällä ensin voikreemi ja sitten Prismasta ostettu Confettin kaulintamassa. Kukat on sokerimassasta ja nimikirjaimet candy meltsistä. Kaulintamassa oli aika ällöttävää. Haisi ihan hubba bubba purkalle, ei ollenkaan vaahtokarkille, vaikka piti olla vaahtokarkin makuista... (itse en kyllä edes maistanut tuota massaa, että maistuiko edes vaahtokarkille, epäilen). Oli työläämpää kaulia kuin sokerimassa. Tuohon on käytetty kaksi pakettia eli yhteensä 500 g massaa.

1. joulukuuta

2011-12-01T13:28:00.000+02:00

Hyvää joulukuuta! Ensimmäisen päivän kunniaksi kuvassa virkattu sienihelistin. Naapuriin syntyi pieni poikanen (5 kiloa ja risat... huh), joten sinne vein helistimen neuvolakortin kansien kerta muistamiseksi. "Helinänä" on pari kulkusta pääsiäismunakotelon sisällä. Olen miettinyt, että onko jossain saatavilla pienempiä helistimiä, mutta en ole ainakaan missään askarteluliikkeessä nähnyt.

Itselle neuloin säärystimet Temposta tuon messuilta ostetun tunikan kaveriksi. Silmukoita 32 ja puikot nro 8. Malli ihan omasta päästä eikä mitään järin mullistavaa, alhaalla ja ylhäällä joustin, keskellä vuoroin sileää, vuoroin ainaoikein neulosta. Lankaa kului 150 g. Tällä asulla sitten sinne New Yorkiin keväällä. Nelsson kyseli kommentissaan reissusta, mutta mitään ihmeempää en edes osaa kertoa. Ystävän kanssa lähdetään viikoksi reissuun kevätpuolella - a-luokan matka, muu perhe jää kotiin ja kotiäidit vaihtaa vapaalle kahdestaan. :) Lennot ja majoitus on varattu, mutta muuten ei sen suurempaa suunnitelmaa ole - shoppailua nyt ehkä pääasiassa...

Liftasin

2011-11-25T13:40:00.000+02:00

Neuloskelin Hitchhikerin näppäränä matka/kerhokäsityönä. Tykkään. Tuli sopivan kapoinen, että saa hyvin kaulan ympärille laiteltua. Lanka on viime kesänä Pärnusta ostettua viron villaa ja huivia tein niin pitkään kuin 100 g kerästä riitti. 3.5 pyöröpuikoilla tein. Ja todettakaan, että tämän vuoden langankulutus on n. 8,6 kg.

Liftasin sitten marttojen pikkujouluihin huivi kaulassa.

Kolmas liivi

2011-11-23T14:16:00.000+02:00

Koululaisellekin valmistui liivi. Samalla ohjeella kuin edellisetkin, 8-vuotiaan koolla. Isoveljestä tämäkin ja lankaa kului n. 250 g. Mietin kyllä, että ei ehkä ole ihan paras idea tehdä kaikille lapsille samanlaisia neuleita sarjatuotantona, koska siitähän seuraa, että se kaikkein pienin joutuu käyttämään seuraavat kuusi vuotta samanlaista neuletta, kun käyttää vuorollaan isompien entiset...Poikaselle ei sopinut, että vaan siskosta otetaan kuva, joten syöksyi kuvaan mukaan.

Tänään ei sitten sopinut koululaiselle kuvan otto ollenkaan. Mutta eilisen pikatikkinä talvipipo kaksinkertaisesta fleece-kankaasta omenakuviolla.

Merkitsemisiin

2011-11-20T20:52:00.000+02:00

Viime aikoina on tullut hankittua merkkausjuttuja. Erikan kanssa tilattiin leimasimet Jenkeistä. En enää edes muista, että mikä puoti tämä oli, mutta hintaa yhdelle leimasimelle posteineen tuli n. 6 €. Vaihtoehtoja oli aivan älyttömän paljon enkä jaksanut edes kaikki läpi katsoa, tuommoisen aika yksinkertaisen sitten valitsin itselleni. Leimasin oli sellainen muovinen läpyskä, mikä oli liimattu pahville.

Askartelin siihen kädensijan tulitikkurasiasta. Leimasin tyynyn ostin eilen käsityömessuilta ökömöködesignin kojulta.

Ja sitten tilasin myös tuollaisia merkkausnauhoja merkitse.fi sivun kautta. Huonot nettisivut - oli minusta hirmu vaikea hahmottaa, että minkälainen siitä merkistä sitten lopulta tulee. Toimitus kesti myös melko kauan, oisko mennyt tilauksesta n. kolmisen viikkoa ennen kun nauhat tulivat.

Messuilla

2011-11-19T21:28:00.000+02:00

Tänään retkeilin Tampereen kässämessuille. Lähiseudun martta-yhdistys järjesti bussimatkan niin, että kyytiin pääsi ihan tästä kyliltä, joten sillä kyydillä kohti Tamperetta heti aamutuimaan. Kovin moni muukin oli päättänyt messuilla tänään ja motorin liittymässä jonotettiin messukeskukseen about 20 minuuttia niin, että messuhalli näkyi koko ajan... Myös hallissa sisällä oli ajoittain melkoinen tungos ja osa kojuista jäi varmaan koko lailla näkemättä tungoksen takia. Ja totta kai jonotettiin myös vessaan ja ravintolaan. Messuseurana minulla oli Erika. Sen suurempia ostoksia en ollut etukäteen suunnitellut, mutta kyllähän sieltä taas tarttui matkaan yhtä sun toista. Suurimmasta heräteostoksesta syytän Koukuttajaa, joka esitteli ostamaansa tunikaa. Itsellekin ostin sitten Riminka designin Sirkku-tunikan.

Se oli vaan niin mun värinen. Suorastaan puhutteli minua siitä rekistä. Sitä paitsi Erika (joka osti samanmallisen tunikan) totesi, että hirmu näppärä asu New Yorkin lennolle, minne ollaan lähdössä helmikuussa.

Koukuttajalla oli oman tunikansa kanssa samaan sävyyn säärystimet, joten piti ostaa säärystimiin lankaa... Sen lisäksi mukaan tarttui huopaheijastinpaketti, magneetteja, leimasin, heijastinpalaa, kimallelankaa, vähän helmiä - ja 600 g pinkkiä isoveli-lankaa sekä pari vyyhtiä hamppulankaa (mutta ne eivät ole kuvassa, kun jemmasin ne pika pikaa, ettei ostosmäärä näytä niin isolta). Ai niin, jemmasin myös 4 pakettia fimo massaa ja kylkiäisenä saadun savipakkauksen sekä poikaselle joululahjaksi ostetun traktorifani-trikoopaidan.

Hirmuisesti olisi tehnyt mieli ostaa Satujussi-ryijy pakkaus, mutta jotenkin tämä kotihoidontuki ei ihan mahdollista rajatonta shoppailua... Joten ajattelin, että jospa vaikka veronpalautuksista itselle joululahjaksi. Ryijyistä on ollut paljon juttua viime aikoina ja minua kiinnostaisi kyllä kokeilla, mutta ne perinnemallit eivät vaan oikein innosta, mutta nämä olivat kyllä ihania.

Messuilta lähtiessä jonotettiin taas takaisin motarille... että jonoja kyllä riitti tälle päivää, mutta noin muuten ihan mainio reissu.

Perinteisesti perunalla

2011-11-17T14:36:00.000+02:00

Meillä on perinteisesti ollut pieni muovinen joulukuusi, mutta ajattelin, että josko meillä tänä vuonna olisi vaikka ihan oikea joulukuusi, joten sitä vartenhan tarvitaan kuusenalusmatto. Hetken mietin sellaisen ristipistotyösetin tilaamista, mutta totesin, että silloin meidän matto olisi valmiina ehkä joskus vuoden 2030 paikkeilla, että eiköhän vedetä ihan askarrellen tämä homma. Tein siis perinteiset perunaleimasimet.

Ja sitten vaan leimaamaan.

Tämmöinen siitä tuli. Eikö ole hieno? Ja silleen koko lailla itsetehdyn näköinen. Matolla on kokoa n. 90cm*90 cm. Reunat kanttasin ihan itse ja minä kirjoitin myös tuon vuosiluvun.

Viime viikonloppuna oltiin reissussa ja autoillessa (tai siis siinä vieressä istuessa) neuloin liivit näille pienille. Ohje on Kotilieden joulukäsityöt liitteestä. Lankana Isoveli. Poikaselle tein 4-vuotiaan koolla, neidille 1-vuotiaan. Ohjeessa käytettiin jotain vähän paksunpaa lankaa, joten sillä piti valita poikasellekin noin iso koko (ja ohjeessa ei ollut 3-vuotiaan kokoa, mikä olisi ehkä ollut lähinnä oikea). Poikasen liiviin lankaa kului n. 200 g, pienen neidin liiviin ehkä 150 g.

Pieni vihreä mies

2011-11-11T13:24:00.001+02:00

Meillä aloitettiin loppuvuoden juhlakausi miehen syntymäpäivällä tällä viikolla. Toiveena oli banaani-mansikkakakku (tylsää... milloin minä ehdin kokeilla kaikki ihanan .kakun täytteet, kun perheen toiveet ovat näin perinteisiä...). Pitkästä aikaa keittelin kinuskia - ja tällä kertaa kinuski jopa pysyi kakun päällä. Mahtavaa. Edellisestä kermakakusta on aikaa, joten enhän minä muistanut, että pursotuksiin olisi kannattanut ostaa sitä flora vispiä eikä kermaa. Onneksi kaapista löytyi pussillinen "Sahnen steif"ia, jolla sain tymäköitettyä vaahtoa pursotuskelpoiseksi. Enkä myöskään muistanut, että eihän se yksi 2 dl mihinkään riitä... Noin 1/5 kakusta jäi ilman pursotuksia (se puoli on tietenkin tuo, mikä ei näy kuvassa), feikkasin vaan tuohon päälle vähän kermaa. No, tästä on hyvä lähteä kohti tyttärien juhlia.

Ompelukone oli huollossa pari viikkoa, joten ompelukset olivat tauolla. Eilen kone taas kotiutui ja sain viimeisteltyä poikasen paidan ja housut. Paidan trikoo on JNY-designiltä, housujen velour taitaa olla ihan eurokankaasta. Paidan kaava on Ottobren niitä erillisiä kaavasettejä, koko 98 cm, ja housut samalla Ottobren kaavalla kuin aiemmatkin. Näiden koko 92 cm.

Paidan kauluksesta tuli vähän löppä, mutta muuten tämä onnistui ihan hyvin ja jos laittaa erilaisen t-paidan alle, niin tuo kauluskin on ihan ok.

Halloween hengessä

2011-11-05T16:52:00.000+02:00

Halloween näyttää väistämättä tekevän tuloaan - en itse oikein tiedä, että pitäisikö siitä harmistua vaiko ei. En kaipaa mitään "amerikan hömpötystä", mutta toisaalta tämä syksy on kyllä niin synkeä ja ankea, että kyllähän juhlat ihan kivoja on. Kirjastolla oli torstaina "Kirjasto by night" tapahtuma, missä kävin koululaisen kanssa. Sattui kerrankin kamera mukaan kirjastoreissulle, niin sain otettua kuvan kirjaston neulegraffitipylväästä.

Tuossa minun lukutoukka-palanen lähempää.

Viime viikonloppuna kyläili ystävä lastensa kanssa, joten oli hyvä syy kokeilla jotain uutta herkkua. Tein Sitruunaruohon ohjeella tyrnijäädykkeen. Yksinkertaista ja hyvää. Kerralla ei tullut koko jäädyke syötyä ja lykkäsin lopun jääkaappiin ja arvelin, että jäädyke sulaa lautasella hetken päästä, mutta eipäs käynytkään niin vaan jäädyke pysyi "muodossa" ja söin loput seuraavana päivänä, jolloin se oli lähinnä moussea. Hyvää niinkin.

Tämä viikko meillä onkin taas sairastettu. Tänään piti tulla vieraita, mutta se piti perua, koska eilen lapsista 2/3 oli sairaana. Ei siis hyvää syytä leipoa kovin montaa kakkua, mutta pyhäinpäivän kunniaksi tämmöinen halloween-henkinen juustokakku. "Seitti" on suklaata, hämähäkit sokerimassaa. Millä ihmeellä saatte juustokakun reunat siistiksi? Vuoraatteko koko vuuan leivinpaperilla vaiko vaan pohjan? Tässä oli leivinpaperia myös reunoilla - eikä kakku hyytynyt kovin kauan, mutta joo... ei kovin kauniit reunat.

Olen virkkaillut mattoa. Hengessä mukana pieni apulainen, joka avustaa kuteiden kerimisessä kuin myös valmiiden kerien pyörittelyssä.

Sulo

2011-10-26T22:23:00.000+03:00

Urakoin taas näitä nappeja - yhteensä 60 kpl... Eli kaksi paitaa valmiina ja menevät sinne pukinkonttiin... Näihin meni yhteensä 500 g lankaa, itse asiassa purin liivin ja käytin langan uudestaan näihin. Yleensä en jaksaisi tuollaista vaivaa tehdä, mutta kun liivi oli koko lailla käyttämätön, kun en siitä oikein toimivaa saanut... Mutta totesin, että oli varsin työlästä - olen aika tehokas päättelemään langanpäät TODELLA hyvin.

Miehelle valmistui Sulo-pipo, koska se on kyllä varsinainen Sulo Vilén kun sille päälle sattuu... Seiska veikkaa, nelosen pyöröllä 2 oikein 1nurin joustinta, 120 silmukkaa. Tupsu on puffa-lankaa, taisi olla tuoksuvadelma värinä tuossa.

Vähän parempi talvitakki

2011-10-23T14:19:00.000+03:00

Ompelin joku aika sitten koululaiselle vähän paremman talvitakin. Sellaiseen käyttöön, kun ei ole tarkoitus rymytä lumikasoissa pihoilla vaan jos on jotain vähän hienompaa menoa, että on vaikka oikein hame päällä. Tuollainen perusvillakangasduffeli, itse asiassa sama malli, millä ompelin viime talvena poikasella takin. Kaava siis jostain vanhasta Ottobrestä, kangas Kangastukku.com:sta tilattu. Tein koon 134 cm kaavalla, että onhan tuo vielä vähän reilu, mutta menee sitten useamman talven. Tämä onnistui vaihteeksi varsin hyvin.

Annelin innoittama virkkailin eilen suodatinpussipussukan... Kuten kuvasta näkyy, en todellakaan ole ihan yhtä taitava virkkaaja kuin Anneli, mutta jonkunlaisen pussukan sain aikaan. Lehti ja kukat on virkattu/neulottu uuden kirjan ohjeilla. Olisi voinut tehdä vähän paksumman/napakamman, tuosta tuli vähän tuollainen lörpykkä.

Housut, maailman rumimmat lapaset ja pukin konttiin täytettä...

2011-10-21T19:46:00.000+03:00

Tällä viikolla meillä on sairastettu - ensin poikanen, nyt pienin neiti, joten koko lailla koko viikko on hiippailtu kotona yöpaidat päällä. Samalla on jotain pientä valmistunutkin. Poikaselle ompelin housut, mutta liian isothan niistä tuli. Kaava Ottobrestä vuodelta 2006 muistaakseni. Ompelin koon 98 cm kaavalla, mutta kirppunen mikä kirppunen... Sininen velour loppui, joten piti jatkaa vihreällä - ja jotta ei niin selkeästi vaikuttaisi siltä, että kangas loppui kesken, niin koitin applikoida vihreän ja sinisen tassun jäljen lahkeisiin. Eivät kovin hyvin onnistuneet - olisi ehkä kannattanut tehdä ennen lahjekuminauhan laittoa...

Meillä asuu lapasten suurkuluttajia kaksin kappalein - tai ei oikeastaan suurkuluttajia vaan suurhävittäjiä. Poikaselle tein alkusyksystä kahden peruslapaset ja niistä on jäljellä tällä erää yksi - ei siis yksi pari vaan yksi lapanen. Viimeksi yksi katosi sunnuntaina, kun kärräiltiin lehtiä kompostiin. Sisälle tullessa poikasella oli vain yksi lapanen kädessä ja poikanen tuumasi, että toinen on kompostissa... Kiva, kiva. Se oli nimittäin keltainen, että eihän sitä sieltä lehtien seasta enää löytynyt. Pikatyönä sitten peruslapaset isosta veljestä. Jotenkin tuollaisen peukalokiilalliset pienet lapaset ovat vaan ihan äärettömän rumia. Pitäisi ehkä suosia niitä aukkopeukaloita? Pieni neiti viskoo sitten rattaissa istuessaan lapasia huomaamatta matkoihin - joku on löytynytkin myöhemmin, kun on sitten tullut kaverilta tekstaria, että "teidän neidin lapanen on tässä meidän talon kohdalla, ota postilaatikon päältä matkaa" tms. Sillekin noita tarvisi kait tehdä.

Pukin konttiin pari kauluria. Ohje on Mari Muinosen "Lyydian lämmittimet" ja oli Kotiliedessä pari viikkoa sitten. Näissä lankana Isoveli, muutoin ohjeen mukaan. Lankaa kului n. 150 g/kauluri. Jostain syystä yhteistyö bloggerin kanssa on tökkinyt melkoisesti viime aikoina. Tuon sivupalkin muokkaus on ihan toivotonta. En esim. tuota langankulutusta ole päässyt muokkaamaan aikoihin. Pika-arvion mukaan tänä vuonna on kulunut n. 7050 g.

Joululahjat ovat vähintäänkin ajatuksen tasolla hyvin mietittynä. Isälle pitäisi jotain keksiä, ideoita kellään? Viime vuonna taisin antaa kaulurin, sitä edellisenä varmaan lapaset.

Helmeilyä

2011-10-16T19:32:00.000+03:00

Osallistuin viikonloppuna kansanopiston Helmiä ja virkkausta -kurssille. Kurssikuvaus oli seuraavanlainen: "Opitaan perushelmien teko ja liittämään hauskat koristeet virkkaamalla". Minä olin jotenkin tulkinnut tuon niin, että tehdään helmiä - siis ei koruja vaan noita pieniä palleroita ja niitä jotenkin virkataan yhteen... Jep, ei ollut sellainen kurssi vaan tämä olikin helmikorukurssi. Ihan kivaa oli kyllä tälläkin sisällöllä. Lauantaina tehtiin kaksi korua. Musta-punainen on vaijeriin pujotettu, toisessa on kolme karhunlankaketjua pieniä helmiä ja päissä pätkät vaijeria.

Tänään oli vuorossa sitten se virkkausosio. Lauantaina iltasella piti pujotella kahden värisiä helmiä karhunlankaan ja niistä alettiin sitten tänään virkkaamana hävyttömän pienellä virkkuukoukulla sellaista spiraalia...Ei ollut helppoa se. Virkkasin, purin, virkkasin, purin... Jossain kohtaa kuvittelin hoksanneeni jutun juonen ja hetken aikaa meni ihan hyvin, mutta sitten tapahtui taas jotain mystistä eikä ollut spiraalista tietoakaan... Kuvassa kolmen tunnin tuskailun tuotos... Jep. En ole koruja koskaan aiemmin tehnyt, joten ihan kiva kokemus. En kyllä heti hurahtanut tähän niin että olisin ostanut kaapin täydeltä tarpeita - johtuu ehkä siitä, että enhän mä koskaan käytä koruja. Toisaalta voisi olla näppärä tehdä vaikka koululaisen kavereille synttärilahjoiksi varastoon, että voi olla, että Tampereen messuilta tarttuu matkaan kuitenkin jotain tarpeita.

Aloitin joulutorttukauden... Tällä kertaa tein taikinankin ihan itse, koska lueskelin valmiiden taikinoiden tuoteselosteista, miten hurjan paljon e-koodeja niissä onkaan. Saavat jäädä sinne kaupan pakastealtaaseen tästä lähtien. Tein kermavoitaikinan ja oli kyllä ihan mahtavat hyviä torttuja. Eivät toki nousseet samalla lailla "ilmaviksi" kuin kaupan taikinat, mutta maku oli NIIN paljon parempi.

Joulu - enää 2 kk ja 10 päivää siihen...

2011-10-14T21:44:00.000+03:00

Amazon.uk:lta innostuin tilaamaan kirjoja tässä jotenkin puolivahingossa, kun tuli s-postiin joku kiva mainoskirje... Nyt voi oikein urakalla alkaa värkkäämään joulukoristeita. Vähän suunnittelin, että josko meidän joulusukasta löytyisi tänä vuonna aina joku koriste, mistä kasattaisiin ikkunaan joku "joulumaisema" tms. Pitää nyt vähän kehitellä tätä ajatusta... Lisäksi olen vielä toistaiseksi sitä mieltä, että meille voisi tulla joulukuusikin ja sekin tarvitsisi jotain koristeita. Ihan kaikkea noissa jouluaiheisissa kirjoissa en kyllä itse osaa kovin jouluiseja pitää - tyyliin "jouluhiiri"?? Toivon kyllä, ettei meillä ainakaan näy hiiriä joulun aikaan...

Neidille valmistui jo aiemmin perusliivihame Ikean kankaasta. Tällä viikolla pääsi käyttöön, kun käytiin Lahdessa teatterissa katsomassa Pikku Vamppyyri. Oli kerrankin sellainen näytelmä, mitä voin ihan rehellisesti suositella niin aikuisille kuin lapsillekin (kouluikäisistä alkaen). Kovasti tykkäsimme sekä minä että ekaluokkalainen, vaikka vähän hurjannäköiset vamppyyrit pelottivatkin.

Uusimmassa Novitassa oli ohje enkelin siipiin ovikoristeeksi ja näytti niin kivalta, että piti heti saada työn alle. Huopanen yllätti tällä kertaa positiivisesti ja huopui kuta kuinkin siihen muotoon kuin oli tarkoituskin. Lankaa tähän meni vähän reilu 2 kerää, että n. 210 g. Mies kyllä meinasin, että vielä on liian aikaista ripustaa hyvän joulun toivotusta ulko-oveen. Jospa odotan vielä 10 päivää, niin sitten on tasan 2 kk joulun ja kyllähän sen sitten voi oveen laittaa, eikö voikin?

-S- kommentoi edelliseen postaukseen, että mikä pointti on kärjettömissä sukissa. Täytyy sanoa, että mietin sitä hetken itsekin, mutta näyttivät hirmu kivoilta. :) Novitan mallikuvassa ehkä haettiin jotain joogailufiilistä? Itsellä tullaiset kyllä olisi kätevät, koska tavallisilla villasukilla meinaa liukastua, jos oikein rivakasti pitää lähteä liikenteeseen. Kaikkiin sukkiin ei kuitenkaan viitsi niitä jarrujakaan askarrella. Täytyyehkä ehdottaa, että sisko voi vaikka hypähdellä Joutsenlampi tyylisiä balettihypähdyksiä sukissaan.

Neidin toivepipo

2011-10-11T12:43:00.000+03:00

Ompelin koululaisellekin viime viikolla välikausipipon. Kysyin sitten toiveita kuvan suhteen ja neiti toivoi hevosta... Tässä mennään sittne kyllä jo aivan äidin piirrustustaitojen äärirajoille. Laskin, että viimeisestä kuvaamataidon tunnista on jo reilu 20 vuotta... Kuvaamataito on tainnut olla ainoa kouluaine, mitä olen inhonnut yli kaiken. Seiskalla tein sellaisen "aamukamman", jossa oli jäljellä olevat kuvaamataidon tunnit. Kuvaamataitoa oli aina perjantaisin kaksoistunti, joten viikonlopun alkajaisiksi sain aina rastia yhden kuvaamataitokerran vähemmäksi. Luultavasti koululainen saavuttaa melko pian äidin tason piirtelyssä.

Joulupukin kontin täyttäminenkin on aloitettu. Viime viikolla talven Novita-lehden mukana tuli myös sukkalehti ja siinä oli ohje kärjettömiin sukkiin, mihin ihastuin kovasti ja piti ottaa ne puikoille ihan samantien. Lankana Nalle, puikot 3. Tein teräosasta pari senttiä pidemmät kuin ohjeessa (koska en hoksannut mitata sukkaa tarpeeksi ajoissa). Toisaalta nämä menevät lahaksi siskolleni, jolla jalan koko on siro 43, että ei ehkä haittaa, vaikka tulikin vähän pidemmät kuin ohjeessa. Kiva mallikuvio, helposti ulkoa muistettavissa eli oikein sopiva matkaneulontatyö. Lankaa kului arviolta n. 100 g.

Hatutusta

2011-10-06T21:30:00.000+03:00

Koululainen aloitti tällä viikolla kokkikerhon. Ensi kertaa varten pitää olla esiliina. Kaapissa oli pari hirmu pikkuista esiliinaa, joten ompelin vähän reilumman kokoisen. Kangas Ikeasta.

Ompelukset jäävät aika harvoin ikuisuusprojektiksi, mutta tässä on sellainen. Ohje on elokuun 2005 Suuri Käsityö - lehdestä ja silloin tämä on aloitettu. Siis tuolle nykyiselle koululaiselle... Jep, jep. Muistin kyllä taas, miksi tämä aikoinaan jäi kesken. Kangas on niin paksua, että ompelukoneen neulat katkeili ihan urakalla. Tämä on siis tuollainen lämpöpussi vaunuihin tai turvakaukaloon. Esikoisella sillä olisi ollut enempi käyttöä, koska silloin en käynyt puistossa tuollaisen pikkuisen kanssa. Nyt käydään puistossa ja pikkuneiti iskuu jo keinussa, että eihän tuo sellaiseen sovi. Mutta jos laitan neidin nukkumaan rattaisiin tässä kotona, niin siihen toki ihan näppärä - vaikkei kovin kaunis.

Pienten päiväunien aikaan ompelin taas hattuja. Poikaselle tämmöinen "välikausihattu". Inhoan kyllä tuota koko välikausi-sanaakin. Mikä se sellainen kausi edes on? Ihan turha aika syksyn ja talven välissä, kun ei ole enää lämmin, mutta ei oikein kunnolla kylmäkään. Jos nyt kaivaa talvikamppeet esiin, niin sitten ei tarkene talvella. Selkeästi sellainen kausi, mikä olisi parempi viettää jossain lämpimämmässä etelän maassa. Mutta koska ollaan ja köyhäillään kotona, niin pitää varustautua tähänkin kauteen. Poikaselle siis välikausipipo. Päällinen velouria (Eurokankaasta) ja vuori trikoota. Auton applikointi oli taas haastavaa, mutta poika tunnisti sen autoksi, joten jonkinlainen onnistuminen kait sekin.

Ja sitten sitä talvea varten fleeceehattu. Joskin, että tästä tuli vähänn liian matala, kun ompelin tuon päälisauman kertaallaan väärin ja koska ompelin saumurilla, niin siinä tietysti menetettiin vähän mittaa.

Miehellekin valmistui neulottu pipo. Nimittää tätä "rangaistuspipoksi"... Isoveljeä ja ohje kirjasta West Knits, book two, jonka sain SNY:ltä keväällä.

Prinsessa pipopää

2011-10-02T20:33:00.000+03:00

Aamulla lämpömittari näytti -3 astetta! Siis miinus. Huh. Joten jotain lämpimämpää päähinettäkin piti askaroida pikkuneidille. Ensimmäisestä tuli vähän turhan reilu, joten piti tehdä toinen.

Tässä sitten sopiva. Kangas on takista ylijäänyttä fleeceä.

Päheetä vol. 2

2011-10-02T13:40:00.000+03:00

Tänään päheilin taas pienen neidin päiväunien aikaan ja sain tehtyä kolme pikatikkipipoa mustasta trikoosta. Tilauspipo x:llä ja samanlainen sitten myös omalle koululaiselle. Itselle tuollainen ei niin pähee M niin kuin Maj. Se päässä kehtaa ehkä hölkötellä valosaankin aikaan kylillä. Nyt en edes jaksanut yrittää kuvata pipoa päässä, että menköön nyt noin hienosti aseteltuina tuossa lattialla.

Päheetä

2011-10-01T22:12:00.000+03:00

Samalla tekniikalla kuin edellisen postauksen tuliaisjuttu, niin virkkailin neidille nenäliinarasian pulpettiin laitettavaksi. Ei tarvitse nenäliinojen muiden rojujen seassa pelkästään seilata.

Jo jokin aika sitten valmistui pienelle neidille liivihame. Kaava on joku vanha Ottobren kaava, koko 80 cm ja kylläpäs on meidän neidille vielä varsin reilu. No, tässä voi toki lohduttautua sillä, että konttaavalle lapselle hame ei ehkä muutenkaan ole kaikkein näppärin vaate, joten jospa se mahtuisi vielä siinäkin vaiheessa, kun neiti nousee pystyyn. Kangas on Ikeasta, näppärästi applikoin tuohon lintukankaaseen vielä perhosia saman sarjan toisen värisestä kankaasta.

Syys/talvitakkikin valmistui neidille. Polarfleeceä ja vuori trikoota. Tähänkin kaava Ottobrestä (ylläri), oisko ollu vuoden 2007 syksy-lehti ("pikku aaveen fleece-takki"). Myös tämä on 80 cm:n kaavalla eli aika reilu.

Yksi kaveri ihasteli tytölle tehtyä pipoa ja tilasi pojalleen pipon. Pitäisi olla musta ja siinä pitäisi olla "joku pähee" kuvio. Hmm... Kyselin sitten vielä, mikähän mahtaisi olla "pähee", koska epäilin, että 8-vuotiaan pojan ja keski-ikäistyvän äiti-ihmisen näkemykset saattavat erota jossain määrin. Poika ilmoitti, että pääkallo olisi pähee ja lupasin yrittää. Päätin ommella ensin itselleni pipon ja kokeilla siihen pääkallon applikointia... Joo, ei mennyt niin kuin strömsössä... Ihan liikaa yksityiskohtia, että olisin saanut tehtyä siistiä jälkeä. Jossain kohtaa onnistuin applikoimaan kappaleet yhteen ja purkaessa sain pari reikää pipon takapuolelle, joita sitten paikkailinkin... Jep. Laitoin sitten kaverille tekstaria, että voiskohan joku muukin olla pähee ja kaveri vastasi, että "pojan kaverin pipossa on pelkkä x ja sekin on kuulemma aika pähee". No, just... olisi heti sanonut. Huomenna sitten vaikka sellainen. Tämä tekele päätyy tämän äidin vähemmän päheeksi lenkkipipoksi. Pistän vaikka päähän aina kun lähden juoksemaan pimeällä eikä kukaan näe... (kukaan ei toki muutenkaan näe, koska juoksen niin nopeasti ohi...).

Ja oman pipopään kuvaaminen on edelleen melkein yhtä vaikeaa kun tuo pääkallon applikointi...

Toinenkin pipo ja tuliaiset

2011-09-25T20:02:00.000+03:00

Myös koululainen sai uuden syksypipon. Sopii syksytakin väriin ja muutenkin mielestäni oikein kiva. Nelsson kyseli edellisen pipopostauksen kommenteissa, että mahtaako onnistua ilman saumuria. Eiköhän tuo ihan ompelukoneellakin onnistu kaikissa trikookankaiden ompeluohjeissahan sanotaan, että "ompele saumat joko saumurilla tai ompelukoneen jousto-ompeleella". Itse en ole oppinut tulemaan toimeen noiden jousto-ompeleiden kanssa alkuunkaan eli joustavaa saumaa tarvittaessa olen ommellut kapealla siksakilla.

Kävin viikonloppuna ystävän luona yökyläilemässä. Tuliaispussiin laitoin lapaset - ohjehan löytyy Haaviston kirjasta. Lankana nalle ja Pärnun reissulta ostettu villalanka, puikot 3. Ranteessa silmukoita 48, kämmenosassa 52. Toisena tekeleenä servetti tai nenäliina "teline", idea tähän Annelilta.

Kirjahyllyyn...

2011-09-21T11:20:00.000+03:00

Postiluukkuun tuli viime viikolla kirjahankinta "Bornetoj du selv kan sy 0-4 år". Kyseinen teos on toki suomennettukin, mutta painos on loppunut, joten päätin hankkia tuon tanskankielisen version - siis kyllä kait kouluruotsin pohjalta tanksaa osaa? Kirjassa on kuitenkin selkeät kaavakuvat ja kaava-arkki mukana, joten kuvittelen niiden perusteella selviäväni ompeluksista.

Tässä äitipöllön näät...

2011-09-13T20:44:00.000+03:00

Näin virkeänä oli äitipöllö tänä aamuna pihalla ennen kuin vesisade alkoi... Omassa Owls-paidassa lankana italialainen Mambo lanka (Karnaluksista, kuinkas muuten). Tähän meni melko tarkkaan koko pussillinen eli 500 g. Ja 40 nappia...

Syksyksi tarvitaan uusia pipoja taas tähän taloon. Poikaselle päivän pikatikkinä tähtipipo - äidin ajatuksena siis, että tuota reunusta pidetään noin taitettuna...

Tässä sitten todellinen käyttötilanne... Ilahduttavaa toki sinänsä, että poikanen vihdoin osoittaa jonkinlaista kiinnostusta vaatteiden pukemiseen ja riisumiseen omatoimisesti.

Meillä asuu pöllöjä - aika monta

2011-09-12T21:26:00.000+03:00

Tänä syksynä ajattelin urakoida näitä pöllöjä... Kolme paitaa on valmiina (se kolmas on itselle ja kuvaamatta), neljäs tekeillä... Mallihan on Owlet ja näissä on kummassakin baby owlet, poikaselle 2-vuotiaan koko, neidille 9 kk koko. Isompi on Isoveljeä, pienempi Seiska veikkaa. Isoveljeä kului n. 220 g, seiska veikkaa n. 130 g. Nopeita tehdä ovat - nappien ompeluun asti, se on kyllä tuskaista. Ohjeesta voisin todeta, että hihat ovat liian lyhyet. Tuossa poikasen paidassa pidensin hihoja pari senttiä ohjeesta, mutta silti tuli aika naftit. Mutta en jaksa purkaa, koska pitäisi purkaa koko tuo kaarroke pöllöineen. Jos sitten jossain vaiheessa tekisi isomman vaikka.

Lankarullatelinehylly

2011-09-03T14:46:00.000+03:00

Toivoin mieheltä joululahjaksi (viime vuonna siis) lankarullatelinettä ompelukonelangoille. Toimitusajat tässä putiikissa tuppaavat venymään melkoisesti, joten toivoin sitten sitä lankarullatelinettä syntymäpäivälahjaksi (tänä vuonna elokuussa). Hämmästyttävä kyllä, telinehylly valmistuikin about syntymäpäivän aikaan - eikä mennyt edes kuukautta ennen kuin se löysi paikkansa seinältä. Ei mennyt edes jouluun asti, että pienet sille. :) Ikean cd-laatikoissa on kangasmerkkejä yms.

Telineessä on 40 paikkaa - eikä kaikki lankarullat mahtuneet...

Pussitin herneet...

2011-08-31T20:46:00.000+03:00

Jatkan näitä huikean vaikeiden ja aikaavievien käsitöiden esittelyä... Päivän pikatikkinä syntyi 9 kpl hernepusseja. Tein sellasia tuplapusseja eli herneet ovat erillisen pussin sisällä tuossa pussissa. Tarvittaessa voi siis ratkoa yhden sauman ja pestä päällisen. Näitä on tarkoitus käyttää perhejumppaillessa. Meidän kylällä ei ole mitään järjestettyä perhejumppaa tarjolla alle 4-vuotiaille lapsille, joten perustimme alueen muiden kätevien emäntien kanssa yhdistyksen ja yhdistys sitten haki kunnalta liikuntasalivuoron - ja saikin. Sovittiin, että vuorovedolla kehitellään ohjelmaa, ettei ihan pelkästään ympärijuoksemiseksi mene. Kävin kirjastosta lainaamassa kaikki lasten liikuttamista koskevat teokset ja kovasti oli kaikkia hernepussileikkejä, joten siitä se idea sitten lähti... ;) Toivottavasti käyttöä on.

Neulegraffiti..

2011-08-23T13:12:00.000+03:00

Koulun alku - ei oma vaan tyttären - on vissiin vienyt voimat eikä ole isompia käsitöitä valmistunut. Kankaita olen järjestellyt ja kaavojakin piirrellyt, mutta toteutusta vielä odotellaan... Kunnan kirjastoon tehdään neulegraffitityö - päällystetään pylväs tms. Siihen tolppaan minäkin oman korteni kannoin ja tein jämälankalappusen, mihin kirjoin toukan. Teksti koittaa olla "lukutoukka".

Pikatikkinä ompelin pienen neidin neuvolakortille kannet.

Ei tullut liiviä, tuli paita

2011-08-09T19:58:00.000+03:00

Poikaselle siis tein liiviä, josta tulikin paita, kun olin tehnyt kädentien kavennukset paidan ohjeen mukaan enkä liivin - enkä siis jaksanut lähteä purkamaan, koska huomasin tämän siinä vaiheessa, kun takakappale oli jo tehty ja etukappaleessa kädentien kavennukset alkamassa. Ohje oli jossain Suuri Käsityö-lehdessä, olisko ollut vuodelta 2010. Koko 2-3 -vuotiaalle ja onhan tämä vielä tuolle minipoikaselle aika reilu. Lankana ajat sitten ostettu Schoeller+stahl Pantino, jota kului n. 250 g. Ja huomaatteko miten hienosti 2-vuotias poikanen poseeraa? :)

Eilen tuli vierailulle ystävä ja puoliskonsa. Pääsin testaamaan porkkanakakkua kirjasta "Leivonnaisia herkkusuille". Kirjassa kakku paistettiin kolmessa vuuassa eikä niin, että yksi korkea kakku olisi leikattu osiin - ilmeisesti nuo kolme erillistä kakkua olisivat olleet parempi vaihtoehto kuin yksi korkeampi, koska kakku jäi keskeltä vähän raa'aksi. Maku oli kyllä ihan hyvä, vaikka keskusta olikin vähän "valuva". Ei siis puhettakaan, että olisi saanut leikattua tuota osiin vaan laitoin kaiken täytteen tuohon päälle. Päällä siis tuorejuustokuorrute.

Tänään jatkoin tätä hiukan epäonnisten kakkujen sarjaa sitten, kun omien syntymäpäivien kunniaksi päätin askarrella täytekakun. En ole aikoihin päällystänyt koko kakkua sokerimassalla enkä sitten muistanut, että olisi kannattanut ottaa kaksi pakettia massaa, koska nyt massa piti kaulita niin ohueksi, että se nostettaessa halkesi parista kohtaa. Täytteenä sitruunakiisseli ja vaniljarahka. On kyllä ihan mun suosikkitäytteitä.

Lappu ja matto

2011-08-04T21:51:00.000+03:00

Viimeinen heinäkuun aikana valmistunut kyh-työ on patalappu. Ihan vaan pylväitä virkattu vuoroin pinkkiä ja vuoroin mustaa raitaa ja lopuksi kaksinkerroin yhteen ja sitten ketjusilmukoilla läpi tuollainen huikean hieno sydän-kuvio ihan "vapaalla kädellä". KYH-saldo siis tyydyttävä 20/25 - pitäisi ehkä uskoa, että jos haluaa kahdessa kuukaudessa saada valmiiksi 25 työtä, niin niitä villapaitoja ei kannattaisi aloittaa kovin montaa. Tai itse asiassa aloitin yhden liivin, joka melkein valmistui heinäkuun puolella, mutta Käsityö-lehden asettelu teki taas tepposet... Samassa ohjeessa kun oli ohje sekä liiville että puserolle ja etukappaleen kädentiekavennuksia aloittaessa huomasin, että kavennukset olikin tullut tehtyä puseron eikä liivin ohjeen mukaan... Että ei valmistunut liivi, mutta pusero on hihoja vaille valmis.

Neidin huoneen vaatekomeroon virkkasin maton. Ostin kudetta yhden "mytyn", ei mitään käsitystä, paljonko siinä oli, mutta virkkasin tuohon sen kokonaan. Ohje tästä. Aika raskasta virkata tuollaista painavaa työtä. Mutta silti vähän kutkuttelisi Kotivinkin sivuilla oleva virkkausmalli, missä käytetään useampaa väriä. Mulla olisi sellaiselle matollekin paikka mietittynä jo.

KYH nro 17 valmis

2011-07-24T22:10:00.000+03:00

KYH nro 17 oli mössykkälippis. Ohje oli muistaakseni kotoliving:n sivuilta, mutta en sitä linkkiä äkkiseltään nyt löytänyt, joten jää laittamatta. Tästä tuli vähän oudon mallinen. Epäilen, ettei juuri tule käyttöön - varsinkaan, kun poikanen on muutenkin kovin tarkka noista päähineistään. Lanka on kaksinkertaista Novita Jasmin (?) lankaa, 3.5 puikoill ja reunuksessa 3 virkkuukoukku. KYH-töistä on tämän jälkeen kesken vielä 6 kpl - joskin, että näissä pari on varsin työläitä (liivihame, kirjoneulepaita), että tuskin saan kaikki valmiiksi ennen kuun vaihdetta.

Illan päälle innostuin pitkästä aikaa sokerimassa-askarteluista. Kokeilin tehdä porkkanoita - vähän hakee noi naatit muotoaan kyllä. Jos vaikka jonkun porkkanakakun tekaisisi tässä jossain vaiheessa ja näitä laittaisi koristeeksi.

Pienellä kukkamuotilla kokeilin myös tehdä kukkia, mihin laitoin sokerihelmen keskelle. Muutaman tein noilla toisilla muoteillakin.

Huopatakki

2011-07-22T22:31:00.000+03:00

Eilisellä kaupunkireissulla sain ostettua vetoketjun poikasen huppariin, joka on muuten ollut valmiina jo jonkun aikaa. Melko kauan tämän tekoon kyllä muutenkin meni, jotenkin äärimmäisen puuduttavaa neuloa pelkästään sileää koko työ... Ohje on kirjasta "Neulo ja huovuta lapselle", jonka lainasin kirjastosta - tämä oli siis "dinohuppari", mutta jätin ne dinon panssarilevyt tekemättä, kun ei ollut yhtään dinon värinen tulossa muutenkaan. Kirjan suomentaja oli ilmeisesti joku ei-käsityöihminen, sillä moni ihan yksinkertainen asia oli ilmaistu jotenkin todella oudosti. Tuon dinohupparin lisäksi kirjassa ei mielestäni mitään muuta ollutkaan. En muista, mitä lankaa ohjeessa oli käytetty, mutta minä käytin 2-kertaista vironvillaa. Ohjeen mukaisilla puikoilla ja silmulla- ja kerrosmäärillä. Tämä oli 2-3 vuotiaan koko. Kappaleet huovutettiin ja vasta huovuttamisen jälkeen ommeltiin yhteen. Huovutin palat kahteen kertaan pikapesuohjelmalla. Saumoista tuli melko paksut, kun työ ommeltiin vasta huovuttamisen jälkeen kasaan. En tiedä, mikä olisi estänyt kasaamasta jo ennen huovutusta? Sain kappaleista aika tarkkaan sen kokoiset kun ohjeessa oli eli voidaan todeta koon olevan varsin pieni, koska tämä meidän 2-vuotias on kokoa kirppunen ja takki on nyt juuri sopiva. Vetoketjun ompelu oli vaikeaa, mutta niin kai se aina on?

Reissuhuivit = reissuhuvit

2011-07-18T21:49:00.000+03:00

Viimeiset pari viikkoa on mennyt reissatessa - ensin Pärnussa ja viime viikolla Suomi-turneella suunnalla Jyväskylä-Oulu-Raahe. Huivit ovat ehkä parhaita reissutöitä, koska koko työ on yhtenä kappaleena ja yleensä melko maltillisen kokoinen. Pärnun reissussa mukana oli Best Friend-huivi. Lankana Manos del Uruguayn silk blend ja täytyy sanoa, että tämä oli varmasti ihaninta lankaa, mitä olen ikinä neulonut. Tämä tuli siis kevään SNY-kierroksella minulle. Mahtavan pehmeää lankaa. Neuloin huivia sen verran, mitä 100 g vyyhdistä riitti. Huivin mallikerta oli vähän turhankin yksinkertainen, alkoi käydä tylsäksi jossain vaiheessa jo. Mutta ihan kiva reissutyö ja kiva huivi siitä tuli. Luulenpa, että lähtee lahjaksi eräälle ystävälle, kenellä on kohta puoliin syntymäpäivät.

Viime viikolla lomailin lasten kanssa itekseni eli automatkoilla ei voinut neuloa, kun piti ajaa. Päivätkin kuluivat varsin vauhdikkaasti, mutta iltaisin jäi äidille hetki omaa aikaa siinä vaiheessa, kun kaikki kolme olivat nukkumassa. Sain siis tehtyä valmiiksi revontuli-huivin. Tämä taitaa olla neljäs tekemäni revontuli. Edellisestä on kuitenkin jo useampi vuosi, joten ihan kiva oli taas tätä neuloa. Vironvillaahan tämä on, tein 3.5 pyöröllä eli ihan valtava tästä ei tullut. Tämän ajattelin antaa anopille 70-vee lahjaksi loppusyksystä.

Oulussa ennätin käydä Metsolan liikkeessä, mutta kolmen lapsen kanssa totesin täysin mahdottomaksi kangasosastolla pistäytymisen - huonosti mietitty, kun kankaat ovat toisessa kerroksessa ja sinne pääsee ainoastaan kierroportaita pitkin. En vaan keksinyt, että miten sinne olisi selvitty ilman isompia vaurioita, joten jäi menemättä. Se vähän harmittaa. Joitakin vaatteita kyllä tarttui lapsille mukaan alakerrasta sitten. Nyt on meidän reissut kyllä hetkeksi aikaa tehty, sen verran rankkaa on tämän porukan kanssa matkaaminen.

Pärnu 2011

2011-07-09T12:55:00.000+03:00

En ole liiemmälti harrastanut näitä "lifestyle" postauksia, mutta tehdään loman kunniaksi poikkeus ja kerrotaan vähän meidän perhelomasta Pärnussa.

Tässä lapsukaiset merihenkisissä tiimiasuissa menomatkalla laivassa. :) Poikasen ja isomman neidin puserot viime vuodelta ja pienen neidin bolero keväällä tehty. Oltiin jo pakkautumassa autoon maanantaina aamusta, kun sain tämän viime hetken huikean idean, että nytpäs laitankin lapsille tiimiasut. Sattui olemaan sen verran vilpoistakin aamusta ja laivalla, että pitkähihaiselle oli tarvetta - muuten niitä ei sitten lomalla tarvittukaan.

Pärnuun on periaatteessa "päikkäreiden pituinen" matka Tallinnasta - tämä toimi menomatkalla loistavasti, lapset nukahtivat, kun päästiin laivasta ulos, mutta paluumatkalla koko jengi sitkeili hereillä ja kiusasi toisiaan. Huoh. Tuskasinta tässä matkailussa oli kyllä laivaan meno ja laivasta poistuminen, odotusta, odotusta, odotusta... Olin ihan onnistunut unohtamaan tuollaisen ilon, koska edellisestä auton kanssa laivamatkailusta taitaa olla vähintään 20 vuotta... Sekä Tallinnassa että Helsingissä satamasta poistumiseen meni hirmu kauan - toki laivat olivat täynnä lomalaisia. Muuten laivamatkat menivät kyllä hyvin. Selvisimme jopa extreme-henkisestä seisova pöytä elämyksestä lasten kanssa.

Pärnu on kaunis, pieni kaupunki. Kaikki sopivasti kävelyetäisyydellä, paljon suuria puistoja ja ihana ranta. Ravintolassa söi jonkun verran halvemmalla kuin Suomessa.

Meillä oli näppärästi mukana yhdet matkarattaat vauvaa varten ja ajatus oli, että poikanen kävelisi itse ne matkat, mitä on tarvis, mutta ilmeisesti vieras paikka oli niin jännittävä, ettei poikanen kyllä juurikaan suostunut itse tallustelemaan vaan nosti kädet ylös ja ilmoitti "ykkyyn".

Taloissa oli hurjan jyrkät katot. Tämä vaaleanpunainen oli aika ihana. Ruusunkuvia seinässä. Moni talo oli myytävänä ja hetken aikaa leikittelin ajatuksella alkaa vaikka majatalon pitäjäksi Pärnuun virkamiespuuhastelun sijaan. Aika hinnakkaita kyllä näyttivät olevan hyväkuntoiset talot, sellaisia "remontoijan unelma" tyyppisiä kohteita sai kyllä edullisemmin. Mutta jospa laitan huomiselle loton vetämään kuitenkin....

Me majoituimme Seedri Apartments huoneistossa. Aika tylsä vaihtoehto, sillä tarjolla oli toki paljon viehättävämpiä majoistuspaikkoja. Tästä oli kuitenkin useammalla tuttavalla hyviä kokemuksia ja tämän porukan kanssa matkaillessa on parempi minimoida riskit. :) Meillä oli käytössä huoneisto, jossa oli kylpyhuone, tupakeittiö ja makuuhuone - ja siinä oli ilmastointi. Aamu- ja iltapalat laiteltiin itse, muuten syötiin ravintoloissa pääasiassa.

Ostoksiakin tuli tehtyä. Nämä Pärnusta. Villalankoja ja pellavainen tunika. Vihreä vironvilla menee naapurille kiitokseksi puutarhan kastelusta ja postin hausta. Ja sitten tuollaista turkkilaista puuvillalankaa, joka ulkonäöltä muistutti aika lailla Bombayn Katiija lankaa. Lankoja löytyi yllättävästi useammasta putiikista.

Paluumatkalla pysähdyttiin Karnaluksissa. Pikapikaa piti käydä ostoksilla, sillä muu perhe odotti ulkona autossa. Tuota Mambo-lankaa kaksi pakkausta ja yksi pakkaus Sublimen soya cotton lankaa. Sen lisäksi pyöräpuikkoja, merkkejä ja nappeja.

Mukava reissu, mutta sen verran haasteellisia olivat nuo siirtymätaipaleet tällä porukalla, että ihan heti ei taideta automatkalle lähteä.

KYH-rapsaa...

2011-07-03T19:49:00.000+03:00

Ennen tätä viimeisintä hellejaksoa sain tehtyä vähän ompeluksia. Sienikangas on Ikasyriltä ja tilasin sitä metrin. Metri riitti kahteen t-paitaan ja pieneen mekkoseen. Poikasen t-paita on samalla kaavalla kun aiempi leppispaita.

Pikku töpö sai mekkosen, kaava jostain ottobrestä. En ole tähän kovin tyytyväinen. Tässä on kirjekuoripääntie ja jostain syystä en vaan saa sitä onnistumaan (tämä taisi olla toinen kerta, kun tuollaisen tein ja toinen epäonnistuminen siis). Sitä täytyy jotenkin vielä korjailla, ettei koko neiti valahda pääntien kautta ulos mekosta. Lisäksi tuo helmaosa oli mielestäni ihan liian kapea, kuvien perusteella kuvittelin sen paljon leveämmäksi, että olisi enemmän rypyttynyt tuohon yläosaan kiinnitettäessä.

Neiti melkein koululaisen t-paita on samalla kaavalla kuin poikasen, 128 cm.

Tässä pari KYH-työtä. KYH-töissä on kolmet villahousut - kahdet ensimmäiset purosta ja niille kävi vähän heikosti. Ensimmäisistä ei tullut kokoa pikku töpö vaan kokoa vauvanukke. No, tein toiset isommalla koolla (sillä ullan villapöpien ohjeella) ja niistä tuli koko "toivottavasti mahtuvat vastasyntyneelle" - lahjoitin naapurille, jonne odotetaan perheenlisäystä loppukesästä. Kolmannet sitten jemmassa olleesta hahtuvasta ja hip hei, niistä tuli sopivat. :) Ja jämähahtuvasta patalappu.

Tässä koko KYH-lista (jota näppärästi insinöörinä pidän excell-taulukkona, tietysti):

1 miupipo valmis

2 tiskirätti valmis

3 tiskirätti valmis

4 yöpukupussi valmis

5 miupipo valmis

6 miupipo valmis

7 pöytäpainot valmis

8 helistin valmis

9 slipari

10 huivi

11 patalappu

12 liivihame

13 revontulihuivi

14 villapöpät valmis

15 villapöpät valmis

16 villapöpät valmis

17 mössyllälippis

18 muumipaita

19 pöllöpaita

20 sukat

21 sukat

22 lasinaluset valmis

23 pannulappu valmis

24 lasinaluset valmis

25 pöytäpainot valmis

Sanoisinko, että tilanne on haastava? Noista keskenolevista revontuli-huivi on aika hyvässä vaiheessa, viimeisen kaavion puolessa välissä menossa, mutta muut ovat koko lailla alkutekijöissä. Mutta vielähän tässä on heinäkuuta jäljellä...

Kesähattua pukkaa...

2011-06-26T12:50:00.000+03:00

Mieskin toivoi itselleen uutta kesähattua, kun entinen oli kuulemma liian pieni. Sitä entistä hattua sitten vähän mittailin ja mallailin ja siitä kaavat piirsin noin suurin piirtein. Farkkukankaan palasia löytyi sen verran, että niistä sain hatun kasattua.

Juhannusmekko

2011-06-25T21:57:00.000+03:00

Meillä on satanut melkein koko päivän vettä, joten ennätin ompeluhommiinkin. Kaava on kirjasta "Kauniit puserot ja mekot", malli G, koko L. Ihania malleja on siinäkin, mutta kaava-arkki on aika hirveä, joten nytkin onnistuin ensin piirtämään väärän yläosan ja sen leikkaamaankin - siinä kohtaa kun olkaimia piti kiinnittää, hoksasin, että nyt on kyllä väärän mallinen tämä yläosa. Harmitti, koska olisin saanut mekosta vähän pidemmän, jos olisin oikean kaavan mukaan tehnyt heti kerralla. Kangas on ollut minulla olohuoneen verhona Oulussa asuessa. Silloin minulla oli sisustuksessa unikko-kausi, olohuoneessa tuo iso oranssi, keittiössä pienet keltaiset unikot ja makuuhuoneessa iso sininen unikkokuosi... Ja miehelle annoin taas selkeät ohjeet, että ottaa sellaisen kuvan, missä näytän kauniilta ja hoikalta. En käsitä, että miten se voi olla nin vaikeaa? Ensimmäisessä kuvassa näytin lihavalta ja tässä oli niin outo ilme naamalla, että rajasin sen pois kokonaan. Mekossa on muuten takana yksi tasku.

Hattutemppu

2011-06-24T21:17:00.000+03:00

Poikasella on selkeät mielipiteet pukeutumisestaan - varsinkin ulkovaatteiden suhteen - tässä kesällä taistoa käydään erityisesti hattujen kanssa. Äidin mielestä joskus olisi syytä käyttää lierihattua, poikanen on taas sitä mieltä, että trikoinen autopipo tai mansikkapipo olisivat parhaat. Yhteen lierihattuun aplikoin traktorin, että josko traktorihattu kelpaisi, mutta ei kelvannut. Viimeinen yritys on muumihattu. Ompelin Ottobren kesä 2009 hellehatun kaavalla. Ensimmäinen on kokoa 52 cm ja siitä tuli vähän iso vielä tälle kesälle (ja tuo värihän ei siis ole vaaleanpunainen vaan ihan selvästi lila, eikö?).

Joten uusi yritys 50 cm kaavalla. Ja muistin, että mulla onkin pala tuollaista oranssia muumikangasta jemmassa, joten siitä sitten. Nähtäväksi jää, kelpaako hattu käytöön vai ei...

Tässä lasien alla KYH nro 22. Idea uusimmasta Ullasta.

Juhannuksen kunniaksi meillä herkuteltiin mansikkabritalla. Ei tullut ihan yhtä kaunis kuin Kotivinkin kuvassa, mutta maku oli kyllä todella hyvä.

Tässä toinen setti lasinalusia, KYH 24.

Ja tässä KYH 25 eli pöytäliinapainoja. Huomaatteko, olen saanut työt aloitettua päivää etuajassa??? Tarkempi yhteenveto aloituksista myöhemmässä vaiheessa, mutta kesäkuussa on siis 25 aloitettua työtä.

Hauskaa juhannusta kaikille!

Uusi Ulla

2011-06-20T12:52:00.000+03:00

Uusi Ulla on ilmestynyt. Ja siellä on multa pipo-ohje! Ei mulla muuta tällä erää.

KYHiä, mitäpä muutakaan

2011-06-13T21:15:00.000+03:00

KYH nro 4 on yöpukupussi, joka menee kummitytölle syntymäpäivälahjaksi - mies ihmetteli, että miten ihmeessä se E-neiti tuonne laitetaan sisään...?? Hän ei tuntenut käsitettä yöpukupussi, ainoastaan käsitteen unipussi. :) Eli yöpaita laitetaan sisään tuosta vetoketjulla suljettavasta aukosta, ei tyttöä. Ohje on omasta päästä, jos jaksan, niin kirjoitan muistiin jossain vaiheessa. Vartalo on 2-kertaista vironvillaa, pää, kädet ja jalat novitan softyä.

KYH 5 ja 6 valmiina. Näitä samoja miu-pipoja taas. Toinen meni jo tänään 2-vuotiaalle tyttöselle synttärilahjaksi, toinen menee pienimmälle kummitytölle. Novitan Miamia, yhteensä vähän reilu kerä meni näihin. Silmukoita 76, 4.5 puikoilla.

KYH nro 7 on pöytäliinapainot. Idea Annelilta. Niin ja näitä on yhteensä 4 kpl. Nyt en siis enää tarvitse kuin pöytäliinan ulos, mihin nämä voisi ripustaa painoksi.

Eli KYH-työt 1-8 valmiina. Aloitettuna on: pojalle slipoveri, suorakaidehuivi, revontulihuivi, neidin liivihame ja yksi patalappu.

Ompeluita ja kyh-tilannekatsaus

2011-06-11T12:30:00.000+03:00

Poikaselle sain ommeltua t-paidan. Tämäkin kaava on Ottobrestä ja vaihteeksi koko 98 cm oli varsin reilu. No, menee vielä ensi kesänäkin varmaan.

Kyh nro 8 on helistin. Jatketaan teemalla karu lapsuus... että jos äiti ompeli vaatteet verhokankaista, niin leluina toimivat sitten päällystetyt pilttipurkinkannet. Idea on Annelilta. Tässä helistinmallissa sisällä on kuivattuja herneitä. Kyh-töitä on aloitettu 9 kpl eli tänään pitäisi aloittaa kaksi... hmmm... Ongelmaksi meinaa muodostua sopivien puikkojen puute. Mies hämmästeli eilen illalla, että miten kuuluu noin kova kilkatus neuleesta ja totesin, että on pitänyt bambupuikkojen puutteessa kaivaa esiin myös perinteiset metalliset puikot, että sehän se kilkattaa.

Isommalle neidin ompelin tunikan - kaava ylläri ylläri ottobrestä, mutta numeroa en kyllä muista.

Ja pienemmälle liivihame.

Tuo pilvitrikoo on kyllä ihana. Pilvi- ja leppistrikoot on Ikasyriltä. Noin muuten ompelukset ovat tällä erää tauolla, koska meillä on yläkerrassa vähän turhan kuuma. Olen keskittynyt haaveilemaan piharakennuksesta, jonne voisin sijoittaa kesäksi ompeluhuoneen... No, haaveillahan saa, se ei vielä maksa mitään, mutta muuten täytynee vielä odotella sen kanssa.

Nannu 2 vuotta

2011-06-04T17:25:00.000+03:00

Pienelle poikasellani on sama syntymäpäivä kuin Mannerheimillä. Aina liputetaan synttäreitä siis. Kaksivuotiskemuja vietettiin kaksi päivää. "Kaverit" eli muutamat lapset naapurista olivat eilen juhlissa ja silloin oli tarjolla muumikakkua. Päällinen on itsetehtyä vaahtokarkkitahnaa. Vaahtokarkit löytyivät Kärkkäiseltä, olivat sellaisia, missä ei ollut kananmunaa ja ihan valkoisia vielä, joten sopivat tähän. Elintarviketussi löytyi samasta putiikista ja sillä piirsin muumin kuvan. Kokeilin myös värjätä vaahtokarkkitahnaa valmiina - ohjeen mukaan värjäys onnistuu parhaiten siinä vaiheessa, kun vaahtokarkit ovat sulatetut, mutta kyllä se näköjään melko tasaissesti värjääntyi valmiinakin. Tai ihan yhtä hyvin kuin vaikka sokerimassa tai marsipaani. Koristeiden tekoon ei kyllä sovellu yhtä hyvin, mutta tulipahan nyt testattua. Pohjana munaton kakkupohja - sellainen, jossa muna korvataan banaanilla - ja välissä banaanirahkaa sekä mangososetta. Kostutukseen käytin rainbow sitruunalimsaa ja se oli kyllä virhe, koska esanssinen haju oli aika kova. Vaahtokarkkimassan alla vielä kermavaahto.

Tänään oli mummo-kummiosaston vuoro ja niille kemuille tarjolla mansikka-valkosuklaajuustokakku. Ohjeesta poiketen tein pohjan digestive-kekseistä, koska niitä oli kaapissa ja mansikat jäivät pois kakun reunasta, koska en tietenkään lukenut ohjetta ennen kun aloin kakkua tekemään ja olin kuvitellut kuvan perusteella, että mansikat läiskitään reunaan lopuksi eli en ollut niitä ostanut siinä vaiheessa, kun kakkua aloin tekemään. Eli se yllätysmomentti kaksikerroksisesta kakusta jäi pois. Mutta kakku oli kyllä hyvänmakuista. Noin muuten nämä toisen päivän kemut menivätkin enemmän tai vähemmän penkin alle, että seuraavan kerran taidan kutsua sukulaiset rippijuhliin...

Jo joutui armas aika...

2011-06-03T12:53:00.000+03:00

Eskarilaisesta tuli lomalainen ja syksyllä neiti onkin jo koululainen, hurjaa! Eskariopeille tehtiin pipariomenat viemisiksi. Toimittivat ikään kuin kortin virkaa. Omppupipareiden lisäksi meni aiemmin tehdyt tossukat jokaiselle tädille. Piparit pakkasin kaks vastakkain niin, että toisella puolella oli tuollainen "hyvää kesää" pipari ja toisella puolella sitten tädin nimi pipari.

Viime jouluna laitoin kummitytölle "miu"pipon ja kaulaliinan. Perheessä on kaksi muutakin tyttöä ja piposta oli tullut tappelu, joten äiti kysyi, voisinko tehdä toisenkin pipon. Tein sitten saman tien kaikille perheen neideille "miu" pipot Miami-langasta. Silmukoita 76, 80 ja 84, nelosen sukkapuikoilla. Kolmas pipo on ensimmäinen KYH-työ.

Ja tässä ovat KYH:t numero 2 ja 3.

Onnea on uusi saumuri

2011-05-29T20:55:00.000+03:00

Eilen pakkasin pienimmän neidin sekä vanhan saumurin autoon ja ajelin Lahteen. Vapaudenkadun ompelukoneliikkeeseen suuntasimme ja sinne jätettiin vanha (tai no, vanha ja vanha) Singerin saumuri ja ostettiin uusi Bernina 800DL. Oli kallis, mutta jospa se olisi myös hyvä. Tuo Singerkään ei nimittäin mielestäni ollut erityisen vanha saumuri, 7 vuotta sitten ostettu. Jotenkin oletan, että tuollainen kestäisi pidempäänkin. Tuon seitsemän vuoden aikana oli korjattavana muistaakseni kolme kertaa, ainakin. Ei oikein koskaan toiminut kunnolla, joten luovutin. Toivon, että yhteistyö uuden hankinnan kanssa sujuu paremmin. Ihan heti sitä oli tietysti päästävä kokeilemaan. Poikaselle huppari - päätin, että poikanen kestää tuollaisen hieman tyttömäisen kuosin kuin poikanen konsanaan. Kaava oli jostain Ottobrestä, kuinkas muuten. Tässä on hihansuussa ja helmassa resori, muuten tuota Ikean verhokangasta. Koko 92 cm. Näköjään hieman naftimpi malli kuin Ottobren kaavat yleensä, kun on ihan just sopiva - tai sitten poikanen on vihdoin kasvanut, mene ja tiedä. No, kyllä tämä tämän kesän käy ja ensi vuonna sitten pikkusiskolle.

Nyt on sitten ompelupaikan kupeessa pinossa ehkä puolet noista vuosien 2006-2011 Ottobre-lehdistä, kun niissä on jotain ihan heti paikalla pakko tehdä juttuja. :) Nyt jos vielä voisi laittaa lapun, että "äitiä ei saa nyt häiritä, äiti ompelee". Vaikka kukaan lapsista ei kyllä osaa vielä lukea, että ei taitaisi toimia senkään puolesta...

Raparperikauden avaus

2011-05-22T16:16:00.000+03:00

Oman pihan raparperit eivät vielä olleet ihan piirakka/kiisselivalmiita, mutta kaupasta tarttui raparperia mukaan ja niistä tein valkosulkaa-tuorejuusto-raparperi-kakun. Kuta kuinkin samalla ohjeella kuin vuosi sitten. Paitsi, että pohja on digestive-kekseista ja täytteessä ja maustamatonta tuorejuustoa, kermaa ja valkosuklaata. Päällistä en tällä kertaa värjännyt ollenkaan. Orvokit kukkapenkistä. Ja kestivät yllättävän hyvin kakun päällä, vielä seuraavana päivänäkin olivat ihan yhtä kauniita. En ole koskaan aiemmin laittanut kukkia kakun päälle.

Pienelle neidille kesähattu. Suuri Käsityö-lehden kesänumerosta vuodelta 2009. Aiemmin olen tehnyt muulle perheelle hattuset myös. Lankahan on hamppulankaa ja tässä on tehty ohjetta soveltaen pienempi koko kuin ohjeen pienin oli.

Kankaita, kankaita ja toukokuun SNY-paketti

2011-05-20T13:26:00.000+03:00

Alkuviikosta posti toi kangaspaketin Ikasyriltä. Odottavat kyllä sitä, että saan uuden saumurin hankittua. Mies päivitteli, että mihin näiden käsityötarpeiden kanssa joudutaan, että pitikö taas jotain ostaa...

No, sitten mies soittaa eilen työreissulta Forssasta, että on menossa Finlayssonin tehtaanmyymälään, että pitäskö jotain tuoda... Sanoin, että jos jotain muumikangasta, kun eskarilainen toivoi shortseja. Pienet kun saivat ne muumiunipussit, mutta hän ei mitään. Ja hän sitten kotiutuu mukanaan 6 metriä kankaita... Jep, jep. Tutkimattomat ovat miehen mielen tiet.

Viimeinen kevään SNY-kierroksen paketti tuli tänään. Salaiseksi ystäväkseni "paljastui" Sunflower - no, kuten hän epäilikin, niin olin arvannut tämän. Arvailua helpotti kyllä se, että paketit tulivat ulkomailta ja Sunflower oli vielä listattu aika alkuun sny-osallistujissa, että kovin montaa blogia ei tarvinnut selata ennen kun pystyi yhdistämään oikein. Mutta eipä tuo haitannut. Viimeisessa paketissa oli hätäsuklaata (kyllä, varsinkin kotiäidillä on hyvä olla hätäsuklaata äkillisen hädän varalta), silmukkamerkkejä, neuleohjekirjanen (ensi vilkaisulla näytti, että pari tosi kivaa mallia olikin) ja kaksi vyyhtiä ruskeaa cascade yarns villaa. Kaikki paketit ovat olleet kyllä todella ihania. Kiitokset kovasti.

Tämän viikon käsityötuotoksena tiskirätti... Perhekerhon tädeille vietiin viimeisen kerran kunniaksi tiskirätit, kolme löytyi jemmasta valmiina, yksi piti tehdä.

Ilmottauduin muuten jälleen KYH:iin. Viime vuonna sain kyllä aloitettua riittävän määrän töitä, mutta osa ei valmistunut ikinä - jonkun aloituksen purin kokonaan ja joku on vieläkin kesken... No, aika moni valmistuikin. Ja taas on hillitön lista kaikkea, mitä pitäisi tehdä - joskin, että listalla on aika monta paitaa yms. isoa juttua, että huonesti taitaa käydä tänäkin vuonna.

Pikapipo ja ikuisuussukat

2011-05-16T21:39:00.000+03:00

Tein myös isommalle neidille samanlaiselle bluebell-pipon kun pienemmälle neidille. Tässä on yksi mallikerta enenmmän kuin mallissa ja vaaleanpunaisella on mallineuletta toistettu 17 kertaa eli 2 kertaa enemmän kuin mallissa. Tuli sopiva 6-vuotiaalle.

Itselle sain vihdoin valmiiksi ikuisuussukat Norosta. Langan sain syksyllä SNY:ltä - silloin sitä toivoin, kun en koskaan ole norosta mitään tehnyt. Tein sitten itselle sukat kärjestä aloittaen - kaksilla sukkapuikoilla yhtä aikaa, kun en ole vielä saanut opeteltua sitä pyöröillä neulomista. Väri oli kiva, mutta noin muuten en oikein ymmärrä, miksi langasta niin suurta meteliä pidetään? Sain nimittäin langan katkeamaan pariin kertaan, kun siinä oli sellaista "hahtuvamaista" pätkää välissä ja meni myös varsin helposti sotkuun. Hirmu riittoisa oli kyllä tuo kerä. Ei meinannut itsellä kärsivällisyys riittää neuloa niin pitkään kun lankaa riittää.

Kultsi, pussitin kakarat...

2011-05-12T21:50:00.000+03:00

Perhe siirtyy kesäaikaan peittojen ja unipussien osalta. Pienille ompelin uudet unipussit muumikankaista. Sisäpuoli on ihan tavan vaaleaa lakanakangasta. Jokohan näitä pusseja olisi nyt tarpeeksi? :)

Pieniä saavutuksia

2011-05-10T20:12:00.001+03:00

Neulerintamalla olen viime aikoina ehtinyt aloittaa ja suunnitella aloittavani useammankin isomman työn, mutta sitten huomaan kyllästyväni, kun valmista ei tulekaan saman tien ja heti... Että on pitänyt jotain pienempää tehdä myös. Pikku-neidillä oli akuutti lapasten tarve, kun niissä ainoissa oli liian lyhyet varret, että lähtivät liian helposti pois. Tein sitten toiset SNY:n laittamasta merinovillasta. Olen jotenkin hirmu laiska tekemään lapsille lapasia ja sukkia (tämä ihan vinkiksi blogia lukeville kummitädeille, että en pistä pahakseni, jos joulupaketista löytyy lapaset tai sukat...)

Näiden lapasten ohje muistiinkin:

Lanka: GGH Merino Soft, n. 25 g. Puikot: 3.25

32 silmukkaa

10 krs 2o2n joustinta

5 krs sileää

10 krs joustinta

2 krs sileää

reikäkerros (1o, *lk, 2oyht, 2o*, lk, 2o yht., 1o)

2 krs sileää

10 krs joustinta, lisää joustimen viimeisellä kierroksella 4 s. tasavälein (=36s.)

23 krs sileää

sädekavennus

Päättele langanpäät, puno nauha ja pujota reikäkerroksen reikiin.

Kesä yllätti ja neidillä akuutti kesäpipon tarve, joten tein eilen Ullasta löytyvällä Bluebell-pipon ohjeella piposen. Tennesseetä taitaa tuo lanka olla, puikot 3.5. Ja vähensin yhden mallikerran eli silmukoita alussa 84. Tein myös matalamman kuin ohjeessa ja lisäykset tein langankierrolla, että sain vähän reikäisemmän pipon.

Poikaselle t-paita. Kaava Ottobre kesä 2011 lehdestä - hirmu kapea malli kyllä, koska tämä on ommeltu 98 cm kaavalla ja poikanen käyttää yleensä koon 92 cm vaatteita. Miehen mielestä tämä oli tyttöjen paita, mutta sanoin, että eihän se voi olla tyttöjen paita, koska se on nimenomaan poikaselle ommeltu eikä esimerkiksi isosiskolta peritty.

Ja neidille taas tämmöiset haaremihousut. Trikoo-ompelukset ovat nyt kyllä tauolla niin kauan, kunnes saan uuden saumurin hankittua. Toivottavasti ehtisin kaupoille jo tämän kuun aikana.
Tänään retkeilin Lahteen - kohteena mm. Eurokangas, josta löytyi puuvillakangasta kesäunipusseja varten. Samalla reissulla käytiin myös pitkästä aikaa Heinissä. Tarttui mukaan muutama kerä Mandarin petit-lankaa sekä pari kerää Katia Bombay lankaa - ja siihen kaveriksi perhostunikan ohje. Että suunnitelmia riittää. Mistähän aikaa löytyisi?

Postin tuomaa...

2011-05-03T13:46:00.000+03:00

Tänään oli postilaatikossa odottamassa Maku-lehden tilaajalahjana tullut "Leivonnaisia herkkusuille, kuuluisan konditorian suosikkireseptit". Aivan huikeita ohjeita kukkikakkuihin, kakkuihin, piirakoihin... Ja ihanat kuvat. Muutamassa reseptissä tosin käytettiin sellaisia tarvikkeita, mitä ei tältä kylältä mistään saa kuten makeuttamatonta maitotiivistettä.

Lisäksi haettiin postista confettin paketti. Poikasen juhlia varten muumimuffinssivuokia ja muumi- ja nuuskamuikkunen muotit. Niiden lisäksi pieni kukkamuotti, kertakäyttöisiä pursotinpusseja ja pieni pyöreä pursotustyllä - jospa tuolla onnistuisi pipareiden koristelu, niin että saisi jotain kirjoitettuakin niihin.

Hauskaa vappua

2011-04-30T20:03:00.001+03:00

Vietimme vappuaattoa ystävän ja perheensä kera. Perinteisten munkkien lisäksi tein tarjolle vappuhenkisen täytekakun - idea Confettin blogista - päällinen Dr.Oetker sokerimassaa, täytteenä sitä mitä kaapista löytyi eli mustikkarahkaa, viinimarjahilloa ja banaania. Ystävä toi siman ja macaroni-leivoksia.

Itselle ja neiti 6-veelle ompelin vapuksi pallohameet. Harrastusluonteisesti myyn Nekkudesign-lastenvaatteita ja kevään mallistossa on tummansininen pallohame. Sinällään minusta ei ole erikseen tyttöjen tai poikien värejä, mutta sinisestäen vaan pidä kovin paljon. Joten ompelin neidille Ottobren kaavalla punaisen hamosen - kaava syksyn 2010 lehdestä, joskin lehdessä hame oli ihan toisentyyppistä kangasta ja ihan oikealla vyötäröllä, näissä on resorivyötärö. Omaan hameeseen piirsin sitten kaavan omasta päästä - neidin hameessa päällisen ja vuorin kappaleet ovat nelikulmioita, omassa ovat "vinokkaita" (hmm... hyvin on geometrian termit unohtuneet näköjään) eli yläosa on hieman kapeampi kuin helma. Tykkään.

Huppari neidillekin

2011-04-26T14:44:00.000+03:00

Viime viikolla valmistui myös neidille huppari samasta kankaasta kuin itselle -kun sitä kangasta nyt kerran oli ostettu sellanen reilumpi pala... Tämän kaava oli jostain ottobre-lehdestä, oisko ollu viime syksyn? Kangasta olisi vieläkin pätkä jäljellä ja mietin, että voisiko siitä ommella myös poikaselle hupparin tai vastaavan, vai onkohan liian tyttömäinen kangas sitten kuitenkin? Jää lapsille jo muutenkin traumoja siitä, että ovat joutuneet pukeutumaan Ikean verhokankaisiin. :)

Poikasen 2-vuotisjuhlia suunnittelen jo kovasti. Eräästä blogista luin, että Tiimarin ja Confetin yhteistyö loppuu, joten viime torstain Lahden reissulla piti käväistä myös Tiimarissa katsomassa, että olisiko hyviä alennuksia... Kovin vähän oli leivontatarvikkeita enää jäljellä eikä kaikkia ollut edes alennettu. Muutaman pastavärin otin kuitenkin matkaan. Kärkkäiseltä tarttui mukaan elintarviketussi ja valkoisia vaahtokarkkeja. Poikanen on kova muumifani ja suunnitelmissa olisi tehdä muumikakku - katsotaan sitten, miten mahtaa onnistua. Vaahtokarkkimassalla ajattelin kakun päällystää ja jos siihen saisi muumin kuvan taiteiltua. Onko kellään kokemusta, että miten hyvin vaahtokarkkimassaan pystyy piirtämään vai olisiko se sokerimassa kuitenkin varmempi valinta? Sokerimassa on vaan niin kovin pahaa, ettei välttämättä viitsisi sitä laittaa kakun päälle.

Pienelle bolero

2011-04-25T12:05:00.000+03:00

Vuosi sitten tein neidille ja poikasella ja vielä kummitytöllekin raitapaidat. Hirmu riittoisaa lankaa oli edelleen jäljellä yksi kerä punaista ja vajaat kerät punaista, sinistä ja valkoista, joten arvelin, että saattaisivat vielä pieneen boleroon riittää. Ja kyllähän tuo juuri ja juuri riitti,kun vähän sovelsi raidoituksen ja nuo helmineuleiset resorit. Ohje Suuri Käsityö 3/2010 ja tässä kokona toiseksi pienin - oisko ollu 68 cm. Lankaa meni n. 120 g.

Ollaan värimaailman puolestakin ajan hermoilla - sininen tosin on hieman liian vaalea englanninlipun siniseksi, mutta jospa se ei haittaa. Taidan ensi perjantaina pukea koko katraan näihin puseroihin/boleroon prinssihäiden kunniaksi.

Pääsiäisen limekakku

2011-04-23T16:28:00.000+03:00

Kävimme lankalauantain lounaalla vanhempieni luona ja vein mukana limejuustokakun. Ohje on Sitruunaruoho-blogista, mikä on mielestä visuaalisesti hurjan kaunis ruokablogi. Valkosuklaa kyllä jotenkin hukkui täysin limen maun alle eli aika raikkaan makuinen kakku tämä oli. Itse olen kyllä ehkä kuitenkin enemmän perinteisen pashan ystävä - tai sitten ihan perinteisen juustokakun.

Pääsiäishame - vain luuta puuttuu...

2011-04-22T15:02:00.000+03:00

Ompelin itselleni uuden hameen. Farkkukankaasta ja kaava samasta Modasta kuin aiempi huppari (4/2006). Kaavana oli tuollainen suikale ja ohjeen mukaan suikaleita piti leikata 12 kpl ja sitten ommella yhteen. Kun olin ommellut 8 suikaletta, niin alkoi epäilyttää, että minkähän kokoinen hame tästä oikein tulee... Olin oikein mitannut ja sen perusteella valinnut koon 42 kaavan. Yhdeksän suikaletta ompelin yhteen ja kolme jätin pois kokonaan. Outoa. Ja varsin reippailla saumavaroilla piti vielä ommella. Käskin miehen ottaa sellaisen kuvan, missä olen kaunis ja tuo tuumasi, että "vain luuta puuttuu..." Jep, jep. Ei se taaskaan onnistunut ottamaan toivotonlaista kuvaa. Mallissahan ei voi olla vikaa.

Jalassa palmikkopolvisukat ajalta kauan ennen blogimaailmaa. Harvoin tulee käytettyä, kun harvoin käytän hametta - ainakaan villasukkakaudella. Mutta jospa tässä vähän koittaisi omia tapojaan muuttaa.

Hyvää pääsiäistä

2011-04-22T13:24:00.000+03:00

Vaikka pääsiäinen on tänä vuonna myöhään, pääsi se kuitenkin yllättämään meidän jotenkin takavasemmalta ja koristelut jäivät aika vähin. Edes varastossa olevia koristeita en saanut kaivettua esiin. Rairuohoa laitoin kasvamaan pulloon, mutta ei siitä kovin tasainen kasvusto tullut. Eskarissa oli kasvatettu tänä vuonna herneen versoja ja askarreltu niille tuollainen reunakoriste.

Pieni poikanne virpoi kotona äidin koristelemalla oksalla. Koristeena virkattuja minisydämiä sekä pari perhosta (uusimman Novitan ohjeella). Eskarista kotiutui myös neidin tekemä ompelutyö, huopakananen, jonka alle voi piilottaa vaikka suklaamunan.

Kotona askarreltiin eskarilaisen kanssa sydänkoriste ikkunaan, Lidlin kevätaskartelupakkauksen ohjeilla. Ja portaalla anopin tuomisina meille tullut tipunen. Eskari-ikäinen on kyllä ehkä parhaassa iässä askartelun kannalta - into riittää vielä ihan rajattomasti, mutta taitoakin alkaa olla jo sen verran, että töitä voi kehua ihan rehellisesti ja äitikin tunnistaa heti, että mitä työn on tarkoitus esittää. Ovathan ne aiemmat työtkin toki suloisia, mutta kyllä joskus sai melkoisesti mielukuvitusta käyttää, että hoksasi, mitä työ esittää.

Noin muuten ompelutöitä hidastaa tällä erää kiukutteleva saumuri. Minulla on Singerin 4-lankainen saumuri, 7 vuotta sitten uutena ostettu ja langoitus on aina ollut ihan yhtä tuskaa. Yleensä vaihdan langat solmimalla uudet entisiin kiinni ja vetämällä koneen läpi, mutta nyt oli joku lanka lähtenyt muutenkin karkuteille, että piti ihan alusta asti aloittaa langoittaminen ja sitä on nyt harrastettu pari päivää huonolla menestyksellä. Todella ärsyttävää. Olenkin jo melkein päättänyt hankkia syntymäpäivälahjaksi itse itselleni uuden saumurin. Joten suosituksia hyvistä perussaumureista otetaan vastaan. Tärkein vaatimus siis se, että olisi helppo langoittaa.

Pollille sadetakki

2011-04-18T12:21:00.000+03:00

Muista puuhista jäi paloja vahakangasta ja niistä ompelin sitten baby born-nukelle sadetakin. Totesin kyllä, ettei joustamaton vahakangas ole kovin helppo pukea nukelle, mutta jospa niitä sadepäiviä ei niin paljon olisi. :) Tällä erää meillä ei edes oikein ole ketään nukella leikkijää, kun ei tuo eskarilainen nukeista isommin koskaan innostunut ja pienemmät eivät vielä ole kiinnostuneet.

Ruokalappuja sarjatuotantona

2011-04-17T22:17:00.000+03:00

Pienin neito on aloittanut ruokailun harjoittelun - ja on kyllä ihan mestari sylkemään sapuskaa rinnuksille. Ja taas muistin, miten huonosti se porkkana vaatteista lähteekään pois... Eli selvä tarve ruokalapuille. Ensimmäisen valmiin nappasi kyllä poikanen, joka tähän asti on ruokalapuista kieltäytynyt - ja syökin kyllä yleensä varsin siististi. Ensimmäisestä jäi tasku puuttumaan.

Seuraaviin muistin ommella taskutkin - vaikka ne sen merkityksestä ihan vakuuttunut olekaan. Mies katseli hieman kauhuissaan, että "eihän meillä ole noin montaa käyttäjää...?" Heh. No, yksi tai kaksi menee varmaan vauvalahjoiksi. Pesukone kuitenkin pyörii meillä päivittäin, että ei noita ihan hirmuista määrää tarvita kuitenkaan.

Hupparissa

2011-04-16T20:57:00.000+03:00

Ystävä toi jo pari vuotta sitten minulle Ikeasta kangasta takkia varten. Silloin suunnitelmissa oli sellainen pidempi takki, mutta nyt tuumasin, että koska suunnitelmissa on viettää ainakin vuoden verran vielä kotosalla, niin eipä sellaisella pidemmällä takilla oikein ole käyttöä pihalla puuhaillessa. Jostain vanhasta moda-lehdestä löytyi yksinkertainen hupparin kaava. Suurin ongelma oli koon valinta, koska kokoon 40 ei ollut kaavoja (enkä jaksanut alkaa itse piirtämään välikokoa...). Ompelin sitten koon 38 kaavalla ja kyllä siitä ihan riittävän iso tuli. Ei tuonne alle mitään villapaitaa survota, mutta eipä ehkä ole tarpeenkaan.

Viime aikoina on aina välillä valmistunut tiskirättejäkin. Vaaleanpunainen on bambu-lankaa, muut hamppua.

Huhtikuun SNY-paketti

2011-04-15T13:49:00.000+03:00

Postilaatikko oli tänään täynnä - ihan mahtavaa. Huhtikuun SNY-paketti saapui kuin myös tilaamani kirja. Ja ei olisi kyllä voinut sny:n paketti juuri sopivammalle päivälle sattua, sillä tämä ei ole ollut kovin hyvä päivä - poikaselle iski flunssa ja jouduin perumaan huomiselle sovitut Puffalan puodin lankakutsut. Ehdin jo hieman iloita siitä, että poikasella on VAAN tavallinen flunssa eikä mahatautia kunnes poikanen tuli valittamaan, että "kakka, kakka..." ja eipä ollut paljon vaippa pysäyttänyt sitä itseään... Aamupäivän kuluksi meni sitten pesuun haalaria myöten koko poikasen vaatekerta ja kylpyyn myös poikanen. Että varmasti riemukas viikonloppu tulossa, joten todella ihana, että oli jotain piristettäkin tähän päivään.

Paketti oli taas ihana. SNYni osaa valita kauniita juttuja, paketit näyttävät aina kauniilta kokonaisuuksilta - sitä ei ehkä voi sanoa itse lähettämistäni... Tällä kertaa paketista löytyi pieniä pääsiäismunia (oikein hyviä, piti ihan varmuuden vuoksi maistaa kaikkia kolmea eri makua pariin otteesen), kaakaota, servettejä, kortti, virkkuukoukku ja vyyhti Manos del Uruguay silk blend lankaa.

Luulen, että lanka haluaa tulla huiviksi, ehkä. Täytyy vähän ravelrystä katsella, minkälaisia projekteja tuosta langasta on toteutettu. Tämäkin lanka on minulle uusi tuttavuus - olen kyllä joskus katsellut, mutta ollut sitten kuitenkin liian pihi ostamaan. Iso kiitos jälleen SNY:lle!

Tuli kiire saada suklaamunat äidin omaan jemmaan piiloon ennen kuin eskarilainen kotiutui, joten siinä hötäkässä jäi virkkukoukku pois kuvasta. :)

Toisesta paketista löytyi tilaamani sukkakirja. Näin tämän eräässä neuletapaamisessa ja hieman selasin sitä ja ohjeet näyttivät hyvin selkeiltä eli jospa minäkin näillä ohjeilla onnistuisin kutomaan sukat kärjestä aloittaen kaksi kerrallaan pyröpuikoilla. Kirja on mukavasti kierteelle sidottu eli pysyy auki hyvin. Pisteet siitä.

"Tee oma Marimekkosi"

2011-04-14T13:29:00.000+03:00

Nythän on ilmestynyt kirja "Tee oma Marimekko" - onkohan siinä sama idea kuin minulla tässä, että otetaan ne maripaidat kaapista ja pistetään palasiksi ja ommellaan jotain muuta...? Neiti kotiutui mummilareissulta viikonloppuna yöpuvun paidassa, kun paita oli mennyt likaiseksi - ja se paita oli todella pieni. Oho... eli uuden mummilayöpuvun tarve oli ilmeinen. Sopivaa trikoota ei kuitenkaan jemmassa ollut, joten piti vähän miettiä... No, koska tällä kotiäidillä on menossa myös jonkinasteinen "ei niin kulahtanut kotiäiti" kampanja eli koitan esiintyä myös kotona vähintäänkin ehjissä ja puhtaissa vaatteissa, niin päätin vihdoin poistaa omasta kaapista vanhoja maripaitoja, joissa alkoi olla jo pientä reikää saumojen vieressä yms. Hyvin ovat palvelleet, koska vanhimmat ovat olleet käytössä reilusti yli 10 vuotta ja uusimmatkin taitavat olla lähes 7 vuoden takaa... Esikoisen vauva-aikana maripaita tuntui olevan kotiäidin vakiovaruste, muistan eräänkin muskariryhmän, jossa kuudella äidillä kahdeksasta oli päällä mariraitaa... Leikkasin kolme paitaa osiin ja ompelin niistä pyjaman. Koko 130 cm ja ohje on Suuri Käsityölehden joulunumerossa vuonna 1996 tai 1997.

Yksityiskohtana todettakoon, että housujen takakappaleet ovat pidemmät kuin etukappaleet, koska takakappaleet on leikattu L-koon paidasta, etukappaleet M-koon. Koska pidan helmat olivat kunnossa, leikkasin kappaleet helmaan asti ja tuumasin, että saavat ollakin erimittaiset. Kuvat käyvät myös life style henkisistä kuvista - meidän koti tänä aamuna... Huomaa edellisiltana kuivurista lattialle kannetut pyykit... (nyt ne ovat kaapissa).

Pikku neiti nöpölle ompelin haaremihousut Ottobre syksy 2010 kaavalla. Koko 68 cm. Hyvin sopii kestovaippakin pöksyihin. Aikuisten haaremihousut ovat mielestäni ihan kamalia enkä oikein jaksa uskoa, että toimivat kovin hyvin esimerkiksi kävelemään opettelevalla vauvalla, mutta tuollaisella pienellä pötkylällä ihan söpöt.

Neiti 6-vee kuvasi aamutuimaan myös tämän kotiäidin uudessa villatakissaan (kaapissa alkaa muuten olla aika monta villatakkia...). Tämä on Buttony. Näin tämmöisen Emmuskalla toissa syksynä ja päätin, että minä haluan myös ja aloitinkin saman tien. Vaan jotenkin oli hirmu vaikea katsoa, että missä vaiheessa silmukoita oli lisätty tarpeeksi. Kyllästyin siirtelemään silmukoita langalle sovitusta varten ja unohdin koko työn kunnes se tässä joku aika sitten kaivautui esiin laatikoita penkoessa ja päätin tikuttaa loppuun. Lankana Lett-Lopi, puikot 5 ja lankaa kului 350 g. (samaa lankaa on edelleen jemmassa puoli kiloa, että mitähän siitä keksisi...?) Tästä tuli aika nafti, enkä oikein muutenkaan tiedä, että tykkäänkö vai en, mutta jospa se selviää tässä.

Sateisten sairauspäivien satoa

2011-04-10T21:55:00.000+03:00

Neiti 6-vee sairasti vatsatautia pidemmän kaavan mukaan (outo tauti, koska neiti oli ainoa, kuka sairasti - tai sitten itämisaika on tooosi pitkä), joten vietimme tavallista enemmän aikaa sisällä kotona. Siinä samalla ehdin ommella neidille kevättakin. Kangas on samaa babycord samettia, mistä tein poikaselle takin syksyllä. Kaavatkin olin piirtänyt valmiiksi syksyn 2010 Ottobre lehdestä, kokoa 122 cm. Mietin, että onkohan vielä riittävä koko vai olisiko pitänyt piirtää koon 128 cm kaavat, mutta koska tuossa oli niin monta kaavanosaa, niin en viitsinyt. Olisi jäänyt tekemättä koko takki. Viimeisimmästä ottobre-lehdestä huomasin, että malleihin oli nyt otettu käyttöön sellainen "pallerojärjestelmä" vaikeusastetta ilmaisemaan. Syksyllä ei vielä ollut. Tämä olisi varmaankin kolmen palleron työ... Jouduin nimittäin soveltamaan melkoisesti, kun ei osaaminen riittänyt. Mallissa oli kaitaletaskut - koskaan en ole sellaista tehnyt - ohjekin oli ihan hyvä, mutta taskusta ei tullut hyvä. Yhden taskun tein ja siitäkin alakulma vetää jotenkin oudosti, joten piti kehitellä siihen tuollainen kukkaskoriste heijastintuunauksella. Kaulukseen kuului myös joku mystinen "kauluri" osa, mutta en hahmottanut yhtään, että mihin se olisi pitänyt laittaa, joten jätinpä kokonaan pois. :) Täytyy katsoa, olisiko ensi syksynä kansalaisopistolla joku sopiva ompelukurssi tarjolla, niin voisi mennä opiskelemaan noita juttuja, joihin ei omat pähkäilyt tunnu ratkaisua tarjoavan.

Mutta ihan sopiva tästä tuli neidille, että siinä mielessä onnistui hyvin.

Kylän tyylikkäin neiti

2011-04-04T14:16:00.000+03:00

Ompeluinnostus jatkuu - vaikka näiden kankaiden osalta se innostus on kyllä saanut odottaa itseään melkoisen tovin. Kankaat on nimittäin ostettu vuonna 2007 Oulusta ja niistä oli tarkoitus tehdä neidille housut, takki ja lakki kokoa 98 cm... Se oli kyseisten mallien suurin koko. No, enpäs saanut tehtyä siinä kohtaa, kun neiti oli sen kokoinen ja kertaalleen jo näppärän omatoimisesti isonsin kaavoja, mutta siltikään en saanut aloitettua ompeluksia. Kankaat ovat muuttaneet siis jo aika monta kertaa... Hmmm... Ainakin neljässä muutossa ovat kulkeneet nämä. Nyt muistin taas kankaiden olemassaolon ja päätin tehdä niistä pikkuneidille kesää varten vaatteet. Koko on 74 cm eli vielä ovat kovin reilut, mutta jospa tuo neiti vähän kasvaisi kesään mennessä. Hattu on kokoa 46 cm, mikä oli pienin tarjolla ollut koko. Jotenkin tuo hatun koko ei ollut missään suhteessa tarjolla olleisiin housujen ja takkien kokoihin, jotka lähtivät koosta 62 cm - lehdessä nämä esitettiin settinä nimittäin. Lehti siis Ottobre vuodelta 2007 - oiskohan ollut syksy?

Takin napit huonossa lähikuvassa. Mun henkilökohtainen shoppaaja on tuonut nämä Karnaluksista joskus viime vuonna. Luin, että pääministeri Kiviniemelläkin on stylistin lisäksi henkilökohtainen ostaja, joka siis ostaa ne vaatteet Kiviniemen puolesta. Mulla on siis vähän samanlainen palvelu, tää tosin koskee vaan lankoja yms. tarpeita lähinnä tuolta Tallinnan seudulta. Shoppaajalla taitaa tälläkin hetkellä odotella erä lankoja. Hirmu näppärä palvelu - ja toimii mukavan huomaamattomasti, mies ei siis ollenkaan hoksaa, että lankamäärä tässä taloudessa saattaa lisääntyä, kun enhän mä itse missään käy eli langat vaan vähenevät koko ajan. :)

Kotoilua, keväilyä

2011-04-03T22:12:00.000+03:00

Ompeluinnostus jatkuu - melkein joka päivä pitää edes vähän päästä ompelemaan, jos vain suinkin ennättää. Tällä viikolla valmistui pikatikkinä liivihame lahjaksi eräälle 1-vuotiaalle neidille. Kaikki tarpeet löytyivät omasta jemmasta, että äkkiä tuli valmista.

Jatkoin myös pipoilua. Kävin paikallisissa kangaskaupoissa katsomassa, että olisiko ollut trikoota, mutta ei oikein ollut, joten otin sitten palan tuollaista vaaleanpunaista kangasta, joka on joku trikoon ja collegen risteytys. Siitä ompelin pienelle neidille sydänpipon ja melkein samanlainen meni lahjapakettiin toiselle 1-vuotiaalle neidille. Ehtottomasti pitäisi retkeillä joko Kouvolaan tai Lahteen kangasostoksille tässä lähiaikoina kyllä. (on ollu ruoka-aikaan kotona tämä meidän neiti 4-kk... :))

Meille saapui myös uusi perheenjäsen - jäätelökone. Tämä sai alkunsa siitä, että luimme miehen kanssa kirjan "Aitoa ruokaa" ja sen jälkeen meille ei kaupasta ole jäätelöä ostettu - ei myöskään leipää tai maustettua jugurttia tai kalapuikkoja tai nugetteja jne. jne. Paljon vähemmän menee ruokaa kyllä roskiinkin nyt, kun vähän enemmän miettii, että mitä sitä oikeastaan ostaisi. Tässä neidillä kulhossa vaniljajäätelöä. Banaanijäätelö ja vaniljajäätelö on ehditty testaamaan tähän mennessä ja maut ovat olleet ihan kohdillaan. Olin kuvitellut jäätelön tekemisen paljon työläämmäksi, mutta nopsaanhan tuo käy eikä mitenkään kovin ihmeellisiä tarvikkeita vaadi.

Sitruunamarenkipiirakkaa kokeilin myös. Sitruunamössönä tuossa aiemmin tehty lemon curd DanSukkerin ohjeella. Raikkaan makuinen piiras, tykkäsin.

Neuletta pikkuneidille

2011-03-25T12:20:00.000+02:00

Tämä pienen neidin neuletakki on ollut kesken jo aika kauan... En muistanutkaan miten puuduttavaa on neuloa pelkkää aina oikein neuletta. Ohje löytyy täältä. Lankana nalle - kukkaketo ja luonnonvalkoinen. Puikot taisi olla 4 tai 4.5. Ja koko 6-9 kk. Neiti oli selkeästi väliinputoaja ohjeen sarjoituksessa, koska koot olivat 1-3 kk, 6-9kk, 12-18 kk. :) Eli varsinkin hihat ovat vielä hieman pitkät, mutta eiköhän tuo kasva. Lankaa kului n. 150 g. Napit oli jotain vanhoja jemmanappeja.

Pipotus

2011-03-23T20:07:00.000+02:00

Pipojen ompelua olen suunnitellut jo pidempään, tänään lähdin kokeilemaankin. Mun "pipojumala" on entinen kuorokaveri Sanni, Cotton Candy blogista. Katsotaan, pääsenkö samalla tasolle. Sannilta tilasin poikaselle talveksi ihanaisen fleece-pipon etana-applikaatiolla, joka on ollut kovasti käytössä. Applikointi en ole kokeillut koskaan ennen, mutta Sannin ja serkkuni innottamana päätin minäkin kokeilla, kun sain hankittua kaksipuoleista tukikangastakin. Ensimmäiseen pipoon kokeilin tonttua Nekku-logosta. Totesin, että ilman kirjontalankaa tuollaisia pikkupiperryksiä on varsin haastava värkätä... Pipon ompelin tyyliin suorakaiteen muotoinen pala ja siihen sauma (josta piti tulla takasauma, mutta siitä tulikin vahingossa sivusauma), sitten yläsauma ja alareunaan taite. No, tuli vähän liian nafti.

Mutta ei kun uutta putkeen. Jemmassa oli tuollaista turkoosia trikoota (hämmästelin kyllä, että mikä ajatus mulla on ollut sitä tilatessa - luultavasti joku, että "tää sopii sekä tytölle että pojalle" eli ei oikeasti sovi yhtään kenellekään...). Nämä on kunnon saumurikäsitöitä tyyliin sivusauma, sivusauma, pohjasauma ja valmis. Trikoo on näissä kaksinkerroin ja näihinkin kokeilin applikointia. Poikaselle autoa, neidille kukka ja itselle sydän. Pitää ehkä käydä ostamassa jotain fiksummanväristä kangasta ja ommella vielä yksi pipoerä. Joskin, että poikaselle pitäisi kehitellä joku nauhallinen malli, koska näköjään edelleen kiskoo pipon päästään, jos ei sitä on köytetty tiukasti kiinni.

SNY kyseli kommentissa väreistä, että miellyttääkö lila/violetti. Kyllä miellyttää. Itse asiassa tykkään melkein kaikista väreistä (no, just tänään tuli tunne, että turkoosista en tykkää) - vihreä ei ole ehkä ihan lemppari, mutta välillä siitäkin tulee jotain tehtyä. Niin ja myöskään sininen ei ole ihan suosikki, mutta tuolle poikaselle siitä voi kuitenkin jotain tehdä, joten sekin käy ihan hyvin. :)

Pörriäisten ohilento

2011-03-20T16:34:00.000+02:00

Eräs tuttava näki naamakirjassa kuvan poikasen pörriäissukista ja kysyi, teenkö näitä tilauksesta ja kyllähän minä lupasin tehdä. Tilaustöitä on välillä ihan kiva tehdä, mutta koska monesti halutaan jotain, mitä on juuri tehnyt, niin kyllähän siinä vähän sarjatuotannon makua alkaa olla. Leppäkertut kokoa 34, ampparit kokoa 40.

Uusi Novitakin tuli eikä siinä taaskaan ollut kyllä oikein mitään sytyttävää. Pari pientä perhosta virkkasin, mutta ainakaan minun perhoset eivät ole niin jämäköitä, että niistä mitään mobilea saisi rakennettua - tai pitäisi tärkätä ensin ainakin. Sen sijaan ostin kauppareissulla Modan. Siinä näytti olevan useampia kivoja malleja.

Sisustamista

2011-03-17T13:24:00.000+02:00

Ompelin tässä jokin aika sitten pari sisustustyynyä - tai siis tyynynpäällistä. Laatikon pohjalla olleista jämäkankaista ja niitä sitten somistin napeilla sekä pitsiliinalla, jonka leikkasin rinkuloiksi. Kevät on jännää aikaa, iskee aina ompeluinnostus. Mistä vaan saisi päivään lisää tunteja, että ehtisi kaikea toteuttaa?

Maaliskuun paketti

2011-03-16T13:06:00.000+02:00

Hieno aurinkoinen päivä (enkä näköjään osaa ottaa kuvaa myöskään auringoin paistaessa...) ja postilaatikosta löytyi aivan ihana SNY:n laittama paketti. Iso kiitos. Paketissa oli silmukkamerkkejä - näitä ei koskaan voi olla liikaa, lisäksi olen lahjakas kadottamaan merkkejä milloin mihinkin ja kun noita keskeneräisiä töitäkin on aina monta, missä merkkejä on kiinni, niin kyllähän näitä tarvitaan. Sitten oli kolme keraamista nappia - ihan ovat sen näköisiä, että tulisivat kesähatun koristeeksi vaikka. Neljä kerää vaaleanpunaista merinovillaa ja tummaa suklaata. Koko komeus pakettuna ihanaan peltirasiaan. Voih ihanuutta. Niin ja korttikin oli, mutta löysin sen vasta kun olin kuvan ottanut. :) Eikä yhtään haittaa, että oli taas merinoa. Ihan erilaista on kuin edellinen. Pienelle neidille tästäkin jotain varmaan syntyy, täytyy vähän mietiskellä, että mitä. Jotenkin omat lähettämäni paketit tuntuvat tooosi tylsiltä näihin verrattuna, mitä itse saan.

Pieni pörrääjä

2011-03-14T16:50:00.000+02:00

Paukkupakkaset taitavat olla mennyttä, mutta jospa näille vielä käyttöä on. Poikaselle liukuestevillasukat. Perussukat tiimalasikantapäällä seiska veikkaa ja superwash sportia 3,5 puikoilla koko 22. Liukuestetäpät eivät kuvassa näy, mutta sillä regian stopperinesteellä taas on töpötelty pohjat.

Ajan hermolla

2011-03-12T15:24:00.000+02:00

Isoäidin neliöt näyttävät olevan kovasti muodissa tällä hetkellä. Olen siis kerrankin ajanhermolla näiden käsitöideni kanssa. Vai olisinko peräti trend setter, koska olen näitä tilkkujan virkannut jo reilun vuoden ajan...? Eli pitkä projekti, vihdoin valmista. Tämä on torkkupeitto/päiväpeitto neiti 6-veen sänkyyn. Koko siis n. 80*200 cm. Neliöitä on 133 ja lankana seiska veikka, 3.5 koukulla ja lopuksi vielä pari kierrosta reunoja. Näitä on virkattu kotona, puistossa, palavereissa, työmatkalla junassa... Painoa n. 1,6 kg.

Vastaisuudessa tekisin isommalla koukulla ja isompia ruutuja. :) Poikaselle jos saisi tehtyä päiväpeiton myös. Olisikohan jotain toista helppoa virkkausmallia - tällä erää virkkaustaitoni rajoittuu aika lailla tuohon isoäidin neliöön...

Joulu on taas, joulu on taas...

2011-03-07T13:58:00.000+02:00

No okei, ihan vielä ei ole joulu - ei edes ihan kohta, mutta meillä on joulukortit kohta tehtynä ensi joulua varten. Neiti 6-vee sai sellaisen kuviolävistäjäsetin Lidlistä ja äiti innostui siitä hirmuisesti (jos totta puhutaan, niin olin miettinyt setin ostoa itsekin, mutta hillitsin itseni ja jätin sen kauppaan). Joten tänään on sitten lävistelty ja liimailtu. Eli meillä ei ensi syksynäkään istuteta lapsia riviin hassun hauskoja joulukorttikuvia varten - onhan ne lapsikortit ihan kivoja, mutta olen vähän sitä mieltä, että jos haluaa nähdä, miltä meidän lapset näyttävät, niin voi tulla ihan paikan päälle katsomaan. :) Yhtään joululahjaa ei kyllä vielä ole valmiina. :) No, yleensä ensimmäiset lahjat ilmestyvät jemmaan ehkä touko-kesäkuun tienoilla, että siihen nähden ollaan kyllä aikataulussa. Seuraavana pitäisi ratkaista 13 vuotta täyttävän kummitytön synttärilahjaprobleema, ideoita kellään? Hevosia harrastaa, että josko jotain heppailuun liittyvää (ja mielellään näppärästi itse tehttävää).

SNY:lle tiedoksi, että ton-ton on enää pelkästään ton eli palautin maidon ruokavalioon (aloitin sillä sinun laittamalla suklaalla) eikä pieni neiti ainakaan siihen tunnu reagoivan eli sillä mennään. Kananmuna on vielä toistaiseksi pois ruokavaliosta.